Keskustelut Metsänomistus Metsien hiilinielu

Esillä 10 vastausta, 6,311 - 6,320 (kaikkiaan 6,715)
  • Metsien hiilinielu

    Merkitty: 

    Ollaanko yksityisen metsänomistajan metsien sitoma hiili nyt sosialisoimassa koko maan hyväksi? Miksi minä en saa metsänomistajana mitään hyötyä siitä, että metsäni sitovat hiiltä. Esim. alennuksia veroissa tai muuta vastaavaa. Jonkinlainen henkilökohtainen hiilirekisteri voisi olla metsänomistajalle etu.

  • A.Jalkanen

    Ei kai maaperän hiilivarasto yleensä pysy ennallaan vaan hupenee avohakkuilla samoin kuin sähkölinja-alueillakin, koska niillä karikesyöte alenee, kariketta hajoaa runsaasti ja maaperän lämpöolot paranevat. Toisaalta tuo hupeneminen ei välttämättä ole määrältään merkittävää, mikäli vesat, pensaat ja pintakasvillisuus rehevöityvät nopeasti avovaiheen alettua.

    Metsäekosysteemin kokonaishiilivaroista aika hyvä arvio tulee varmaan noista Ruotsin inventoinneista, joissa elotonta hiiltä oli 60 % (73 tn) ja elollista hiiltä 40 % (46 tn) keskimäärin hehtaarilla.

    Ekosysteemin hiilivarasto kasvaa joka vuosi elävään ja kuolleeseen biomassaan kertyvän määrän. Se on elävän biomassan (puut ja muut kasvit) nettokasvu – karike – luonnonpoistuma – hakkuupoistuma. Luonnonpoistuma ja karike eivät poistu systeemistä vaan siirtyvät elävästä kuolleeseen osioon. Nettokasvulla tarkoitan yhteyttämisen tuotosta vähennettynä kasvien kasvuunsa käyttämällä hengityksellä.

    Rukopiikki

    En lähtisi vertaamaan ollenkaan Ruotsin metsien hiilivarantoihin. Ruotsin metsistä iso osa on paljon suomea etelämpänä eri ilmasto ja metsävyöhykkeellä. Maaperä paljolti erilaista ja soita vähemmän.

    Kurki

    AJ:  Ruotsin inventoinneista, joissa elotonta hiiltä oli 60 % (73 tn) ja elollista hiiltä 40 % (46 tn) keskimäärin hehtaarilla.

    Tarkoittaako 73 tn/ha maaperän vain kuollutta hiilivarastoa? Sitähän ei sanota tässä, mutta annetaan ymmärtää. Onhan metsällä aina elävääkin hiilivarastoa maaperässä eikä vain maanpinnan yläpuolella.

    The predominant mineral soils in Sweden have a C stock of on average 73 t per ha (in the mor-layer and the mineral soil down to 50 cm depth). Given that Sweden was de-glaciated around 10 000 years ago, the average increase in soil C was a modest 7 kg C ha-1 yr-1. At century time-scales, soil C likely increased between fires, but declined due to fires.

    A.Jalkanen

    Ruotsissa 73 tn kuollutta luulisin. On siellä maaperässä tietysti elävien kasvien juuristo, mutta siitä puiden juuristot muodostavat valtaosan sulkeutuneessa metsässä. Minusta on selkeämpää laskea elävää ja kuollutta kuin maanpäällistä ja maanalaista.

    Rukopiikille vastaan että edellä kommentoin Kurjen laskelmia maanalaisesta ja maanpäällisestä, en Suomen metsien hiilimääriä.

    Puiden osien allometriset suhteet muuttuvat puun iän mukana, eli nuoressa puussa on suhteessa enemmän latvusta kuin vanhassa puussa ja vastaavasti nuoressa vähemmän juuristoa (jos muistan oikein). On kohtuullisen hyvä arvaus, että puun runko muodostaa puun kokonaismassasta vajaat 60 % ja loput jakautuu latvuksen ja juuriston kesken.

    Luken vuoden 2021 tieto oli että puuston keskitilavuus metsämaan hehtaarilla on 122 kuutiometriä. Laskin Ruotsille hiiltä luvulla 150 m3/ha ja tulos oli vain lievä yliarvio, joten Suomi ei itse asiassa jää tässä kovin paljon jälkeen Ruotsista. Ruotsin metsäpinta-ala ei ole kovin paljon meitä suurempi ja vuoristo ulottuu hyvin etelään. Poronhoitoaluekin alkaa jo Idrestä, joka on Jyväskylän korkeudella suurin piirtein.

    Rukopiikki

    Jos Tukholman tasolla ollaan samalla kasvuvyöhykkeellä kun lounaisimmassa suomessa ja skåne jo huomattavasti parempaa niin en lähtisi vertailee maita. Tukholman tasalta on Ruotsin eteläkärkeen vielä noin 500km.

    A.Jalkanen

    Kyllä puut ovat Suomessa ja Ruotsissa melko samanmuotoiset. Meillä ei ole pyökkiä mutta muuten melko samat puulajitkin. Minulla on yksi julkaisukin aiheesta: katsottiin miten erilaiset biomassamallit pärjäävät Ruotsin metsien inventointiaineistosssa.

    Estimation of the biomass stock of trees in Sweden: Comparison of biomass equations and age-dependent biomass expansion factors. Annals of Forest Science 62(8).

    Scientist

    Kyllä Ruotsin pinta-alasta ja metsistä on valtaosa Tukholman pohjoispuolella. Smålandissa on toki paljon metsää, mutta rannikoilla pääosin peltoa kuten Skånessakin. Ajelin viime kesänä keski Ruotsissa  paljon ja kyllä kovin samanlaiselta näyttää  metsätalous siellä. Avohakkuut jopa suurempia.

    Rukopiikki

    Pikaisella selauksella löytyi tieto että Skånen pinta-alasta 38 prosenttia olisi metsää. Keski-Ruotsissa metsien  boniteetit liikkuu 1,5-6 hujakoilla ja Skånessa ollaan  jopa yli 12.  Ruotsin ilmasto poikkeaa maantieteen takia suomesta niin että kasvuolot muuttuu todella nopeasti paremmiksi siinä Morasta etelään. Tämän voi jokainen havaita joka vyöhykekarttoja ja lämpösummia katsoo.

    Rukopiikki

    Tilastoja katselen. Tukholman eteläpuolellahan on hyvin metsäisiä läänejä hyvillä kasvuvyöhykkeillä. Esimerkiksi  Jönköpingin  läänin metsäala 71%.

    Scientist

    Se on Smoolantia, joka on metsäistä. Mutta katsotaan Ruotsin karttaa niin huomaat pinta-alasta valtaosan olevan Tukholman pohjoispuolella ja se on hyvin metsäistä seutua. Karkeasti arvioiden 2/3 osaa Ruotsista on Tukholmasta pohjoiseen ja siellä  metsäosuus suurempi. Arvioisin että Ruotsin metsäalasta vähintään 70% on Tukholmasta pohjoiseen.

    Katsoin vielä ruotsalaista Fakta om skogen sivustoa. Sen mukaan puolet Ruotsin metsäalasta on Sundsvallista pohjoiseen ja neljässä pohjoisimmassa läänissä.

     

Esillä 10 vastausta, 6,311 - 6,320 (kaikkiaan 6,715)