› Keskustelut › Metsänomistus › Metsien hiilinielu

Esillä 10 vastausta, 6,301 - 6,310 (kaikkiaan 6,715)
1 2 3 … 630 631 632 … 670 671 672

  • Metsien hiilinielu

    Sent on: 10.12.2018, 12:37

    Merkitty: 

    Ollaanko yksityisen metsänomistajan metsien sitoma hiili nyt sosialisoimassa koko maan hyväksi? Miksi minä en saa metsänomistajana mitään hyötyä siitä, että metsäni sitovat hiiltä. Esim. alennuksia veroissa tai muuta vastaavaa. Jonkinlainen henkilökohtainen hiilirekisteri voisi olla metsänomistajalle etu.

    Tekijä
    sitolkka
    Theme Metsänomistus Metsänomistus
  • Kurki 16.2.2024, 15:07

    Elävän puumassan (kaikki yli 1,3m vesat mukaan lukien) CO2-sidonta saadaan runkopuuhakkuusäästö kerrottuna 1,3. Ks laskelma edellinen sivu.

    Siihen sitten lisätään kivennäismaan karikenielu ja vähennetään turvemaiden maapäästö.

    Tämähän on periaate Metsänielua laskettaessa. Mutta siihen ei silloin lasketa kaikkea maapohjan hiiltä mukaan.

    Mutta jos lasketaan metsän kaikki CO2- sidonta suhteilla 40%-päällä/60%-alla, niin maapohjan yläpuolinen 1 m3 puuta vastaa silloin 1 tn CO2-sidontaa.

    40% vastaa 1:tä ja 60% vastaa 1,5:tä ja nämä summattuna on kerroin 2,5 .

    Metsän maapohjan elävä hiilivarasto muodostuu puiden kantojen  elävistä juurista ja pintakasvillisuuden elävistä juurista, pieneliöistä kuten änkyrimadot, sienijuurista, mikrobeista ja lisäksi kuolleesta biomassasta, joka on talousmetsissä hakkuissa maahan jäävissä kannoissa ja juurissa.

    Elävää biomassaa tuosta metsän 60% hiilen osuudesta maaperässä on vain pieni osa, sillä elävien puiden kannot ja juuret ovat runkopuun mukaan laskien vai noin 22%. Esimerkiksi runkopuuta 1 m3 vastaa koko puun biomassasta (58%=runkopuu +20%=maanpäällinen karike (oksat+lehdet+neulaset) ja 22%=maanalainen karike (kannot ja juuret)) 58% eli koko yhden 1m3:n runkopuun biomassa on 1,72 m3, josta kannoissa ja juurissa on 22% eli 0,38 m3.

    Scientist 18.2.2024, 20:57

    Prof Esa Vakkilainen laittoi taas tilastoja Twitteriin. Norjassa metsien kasvu taittui jo 2010, eli 10 vuotta aiemmin kuin Suomessa. Hiilivarasto siellä noin 1 milj. CO2 tonnia eli noin 40% Suomen vastaavasta.

    Kurki 18.2.2024, 22:36

    Saako tuon Vakkilaisen linkin tänne.

    Minulla aukesi se edellinen.

    Scientist 19.2.2024, 10:44

    Toivottavasti toimii. Ks. myös Ilkka Leinosen kommentti ketjussa.

     

     

     

     

     

     

    A.Jalkanen 19.2.2024, 10:51

    Vakkilainen on Metsäbiotalouspaneelin jäsen. On jakanut X:ssä tuoreita Euroopan metsätilastoja vuodelta 2022 taulukossa 9.5.2022.

    Kurki 19.2.2024, 17:55

    https://nibio-no.translate.goog/tema/skog/skog-og-miljoinformasjon-fra-landsskogtakseringen/store-endringer-i-utviklingstrenden-for-norsk-granskog?_x_tr_sl=auto&_x_tr_tl=en&_x_tr_hl=en-US&_x_tr_pto=wapp

    Jos noita Norjan vuoen 2020 lukuja kommentoisi, niin metsien puuvaranto näkyy olevan noin 1000 milj.m3 ja kasvu 25 milj.m3, josta hakkuut+ luonnollinen poistuma (hogst og mortalitet) on noin 20 milj.m3.

    Eli hakkuusäästö 5 milj.m3.

    Reima Muristo 19.2.2024, 18:56

    Ainoa tapa jolla maaperän hiilivarastoa saa kasvatettua on vedenkorkeuden nosto. Maanmuokkaus ja ojitus hapettaa maan ja alkaa palaminen. Kasvava puu tarvitsee ravintoa jota se ottaa maasta, eli maaperän hiilivarasto siirtyy puuhun. Maaperän hiilivarasto pysyy vakiona, jos se kasvaisi niin silloin olisi lähes joka paikka Suomessa humusta ja kunttaa ettei puiden kasvatuksesta tukisi mitään.

    Kurki 19.2.2024, 19:24

    Maaperän hiilivarasto pysyy vakiona,

    Kyllä se pysyy vakiona suhteessa 60% maanpinnan yläpuoliseen puutoon nähden, joka on 40%.

    Jos runkopuuta on 100 m/ha maanpinnan yläpuolella, niin metsän elävä CO2-varasto  100 tn ja maanpinnan alapuolella on 150 tn CO2-varasto, joka koostuu elävästä biomassasta ja kuolleesta biomassasta.

    Kun tämä metsä kasvaa ja sitten runkopuuta on 200 m3/ha, niin maapohjan CO2-varasto on kasvanut 300 tonniin, jossa nyt mukana lisääntynyt elävä biomassa ja ensiharvennuksessa jäänyt kuolleen karikkeen CO2-lisäys.

    Esimerkki lähtee tilanteesta, jossa 400 m3 runkopuuta päätehakattiin ja silloin aukon maapohjassa oli 600 tonnin CO2-varasto, joka alkoi hajota ilmaan.

    Ilvesniemi väitti tutkimuksessaan, että aukk0jen maapohjan CO2-varasto pysyi ennallaan.

    Tätä pitäisi tutkailla vielä.

    Reima Muristo 19.2.2024, 19:44

    Horise mitä horiset. 60/40 suhteella ei tarvitsisi pelätä myrskytuhoja ollenkaan, puun painopiste olisi niin matalalla että se pitäisi puun pystyssä.

    Scientist 19.2.2024, 20:30

    Maaperän hiilivarasto karttuu mm karikkeen ja maaperän kasvien kautta. Tämä selittää mm sen että muinaismuistot ovat yleensä jonkin verran maan pinnan alapuolella. Itselläni.on metsässä nauriskuoppia, jotka jo osin täyttyneet.

Esillä 10 vastausta, 6,301 - 6,310 (kaikkiaan 6,715)
1 2 3 … 630 631 632 … 670 671 672