Ilmakehän tilanne perustuu siihen kuinka paljon hiiltä on vuosimiljoonien aikana poistunut ilmasta ja varastoinut maan alle.   Sitä ei ottaa missään nykyisessä hiilitasetarkastelussa huomioon.  Kuten kaikessa toiminnassa entiset tapahtumat ovat historiaa.  Oleellista on vain se tulevaisuudessa tapahtuu.

Kohta se kääntyy niin päin että pelloksi muutettu suo sitoo hiiltä enemmän kuin luonnontilainen suo. Siinä sitä taas ollaan kun laskentamallit menee uusiksi.

Kohta tulee suositus että kaikki suot olisivat hiilensidonnan kannalta parasta olla peltoja. Varsinkin viherkesannolla.

”Maaperän hiilivarasto karttuu sitä runsaammin, mitä enemmän puusto kasvaa. Tehokkainta hiilen sidontaa on turvata metsien hyvä kasvukyky ja uudistamalla talousmetsät ajoissa”, Ilvesniemi summaa.

Koska maaperän hiili korreloi Ilvesniemen mukaan maanpäällisen puuston biomassan hiilen määrää suhteessa 40/60, niin Suomen metsien runkopuukuutiomäärän lisäyksen 1100 milj.m3 (1960-luvulta 1500 milj.-runkopuu-m3 viime vuosille 2600 milj.m3) sitoma CO2-määrä on 2,5*1100= -2750 Mtn ja kaikki siis uutta sidontaa.

Tällä perusteella Metsämaan nielu pitäsi laskea hakkuusäästöstä kertoimella 2,5 ja vähentää vain ojitettujen turmaiden CO2-, NH4- ja N2O-maapäästöt. Viime vuoden hakkuusäästö oli 22 milj.m3 ja silloin Metsämaan hiilinielu olisi -2,5*22+10,6= -44,4 Mtn-ekv, jonka jo laskin edellä ja joka on elävän puubiomassan sidontaan -1,3*22-4,2+10,6= -22,2 Mtn-ekv vettattuna kaksinkertainen.

Ok kiitos tarkennuksesta kesannon suhteen. Tällä keinoin saadaan kyllä maan hiilimäärää kasvatettua ja siitä voitaisiin palkita.

Minua häiritsee Kurki laskentatavassasi se että yhdistät pitkäaikaisen hiilen havaitun kertymän ja vuotuisen puuston kasvun. Maan alle on kertynyt enemmän hiiltä kuin maan päälle, koska juuristoja ei ole sieltä poistettu hakkuissa ja lisäksi maanpäällinen karike on kerryttänyt sitä. Vuotuiset hakkuut ovat lisäksi olleet 1960-luvun jälkeen koko ajan kasvua pienemmät, jolloin metsään on jäänyt hiilinielun puiden kasvu kokonaan.

Vuotuinen puuston kasvu ei kerrytä samalla kertoimella (?), vaan runkopuu eli vajaat 60 prosenttia poistuu ja reilu 40 prosenttia jää metsään plus hiilinielu kokonaisuudessaan. Meniköhän logiikka nyt oikein en tiedä.

Siis mietin millä kertoimella  vuotuinen bruttokasvu ja nettokasvu metsissä kerryttää hiiltä metsiin.