Keskustelut Metsänomistus Metsien hiilinielu

Esillä 10 vastausta, 6,281 - 6,290 (kaikkiaan 6,715)
  • Metsien hiilinielu

    Merkitty: 

    Ollaanko yksityisen metsänomistajan metsien sitoma hiili nyt sosialisoimassa koko maan hyväksi? Miksi minä en saa metsänomistajana mitään hyötyä siitä, että metsäni sitovat hiiltä. Esim. alennuksia veroissa tai muuta vastaavaa. Jonkinlainen henkilökohtainen hiilirekisteri voisi olla metsänomistajalle etu.

  • reservuaari-indeksi

    <p><p>Klaus K.:n kontankti: ”En ole kyllä ihan pätevä sitä arvioimaan”<br />Assi: ”..en ole oikea henkilö vastaamaan.”</p><p>No on ihmeellisiä tapoja Hesarissa! Onneksi ei Metsä lehdessä!

    Vaikka olisi kansalais koulu jäänyt kesken niin täällä onneksi voi ilman mitään vilttereitä kommentoida ihan kaikki asijat. Supo(i)sta sähkö kanta verkon kaatumiseen ja akri-kaateista kriisiytymisiin. Ja toiste päin.</p><p>L</p><p> </p></p>

    A.Jalkanen

    Niinno, onko se sitten parempi että Hesarin keskusteluistakin puuttuu elinkeinonäkökulma, kun se tutkitusti puuttuu toimitetuista jutuista (Metsämiesten Säätiön rahoittama raportti yleismedioista).

    A.Jalkanen

    Onkohan Kurki linjoilla? Tarvittas taas apuva! Metsäasiantuntijat FB-ryhmässä pohditaan missä maaperän hiili piilee, kun sitä ei näy vaikka lapiolla maata kaivaa. Tempasin tällaisen laskelman, pitääkö paljon korjata?

    http://ibfra.org/wp-content/uploads/2022/01/rapport-2021-11-sustainable-boreal-forest-management-challenges-and-opportunities-for-climate-change-mitigation-002-1.pdf

    Ruotsin maaperäinventoinnin mukaan heillä on kivennäismailla hehtaarilla keskimäärin 73 tn hiiltä maaperän humuksessa ja 50 sentin syvyyteen ulottuvassa kivennäismaakerroksessa. Lähde: sivu 30 em. raportissa.

    Kokeilin laskea puuston hiilimäärän. Ruotsin metsissä voisi olla runkopuuta vaikka 150 m3 hehtaarilla. Runkopuu on puun massasta 60, oksat 20, ja loput 20 prosenttia juuristoa. Kokopuuna laskettuna siis 250 m3/ha. Puun hiilipitoisuudeksi oletin 50 prosenttia ja puun painoksi 400 kiloa per kuutiometri.

    Eli kokopuun hiilimäärä per hehtaari olisi 250 m3 x 400 kg/m3 x hiilipitoisuus 0,5 = 50 tonnia. Elävän puuston hiili olisi siis 40 % ja maaperän hiili 60 % ekosysteemin kokonaishiilestä. (Ei olla huomioitu pintakasvillisuutta.) Osuin kohtalaisen lähelle, kun raportin sivulla 18 Taulukossa 1 sanotaan puuston hiilen määrän olevan Ruotsissa keskimäärin 46 tn per ha.

    Meidän metsien keskikuutio on pienempi kuin Ruotsin, mutta suhde puuston ja maaperän hiilen määrän osalta pitäisi olla suunnilleen samaa luokkaa. Luonnontilaisessa metsässä olettaisin maaperän hiilen määrän olevan keskimäärin suurempi kuin talousmetsässä, koska luonnonmetsässä menee karikkeeksi se osuus kasvusta joka talousmetsässä korjataan hakkuissa pois. Tämä edellyttäen, että suuria metsätuhoja ei esiinny, niistä kts. raportin kappale 4.

    Tuo raportti on muutenkin ihan HUIPPUA. Siitä löytyy muun muassa kasvut, metsätuhot ja biomassat pohjoisten havumetsien talousmetsissä ja luonnonmetsissä.

    Reima Muristo

    <p>Vai että maaperässä hiiltä, satua. Jos siellä on hiiltä sitä sitten pystyy polttamaan, eli se palaa. Ei taida onnistua. Humus ainoastaan palaa.</p>

    A.Jalkanen

    Jos maaperänäytteen polttaa uunissa se kevenee hiilen määrän verran.

    Reima Muristo

    Hyvin kuivattu näyte. Poltto uunissa, kattilassa.  Sitten vain puntariin, ennen ja jälkeen.

    Nostokoukku

    Ihminenkin kevenee poltettaessa sisältämänsä hiilen verran. Kotitalon naapurissa isäntä paloi ison hirsitalonsa mukana. Seurattiin kossina, kun poliisit keräsi ison miehen jäänteet pieneen paperipussiin.

    Kurki

    http://ibfra.org/wp-content/uploads/2022/01/rapport-2021-11-sustainable-boreal-forest-management-challenges-and-opportunities-for-climate-change-mitigation-002-1.pdf

    Linkissä on ilmoitettu Suomen metsien viime vuosikymmenen hiilivarastoksi 910 Mtn (sivu 18 taulukko 1), joka menee aika lähelle laskettuna Suomemetsien kokonaisrunkopuumäärästä 2500 milj.m3 eli 1,3*2500/3,67= 885 Mt.

    Aika vähän on informatiota metsien kivennäismaiden hiilimäärän muutoksista. Kertymä on laskettu aika oudosti  koko Jääkauden jälkeiselle ajalle 10 000 vuotta keskimäääräisestä lisäyksestä 7kg/ha/v yhteensä 73 tn/ha ja hiilisuhteet ovat varmasti samaa luokka kuin Suomessakin 40%/60%.

    Hannu Ilvesniemen turkimus kertoo paljon enemmän.

    Linkki: https://www.metsalehti.fi/artikkelit/avohakkuu-ei-havita-hiilivarastoa/#5dfaa1a5

    Pitäisikö maaperähiilivaraston kasvu ottaa mukaan metsien hiilinieluun suhteella 40/60, sillä se kasvaa samassa suhteessa elävän puubiomassavaraston kanssa? Elävän puustovaraston hiilestä maaperässä on vain 21%. Lisäksi kivennäismaalle lasketaan tulevan vuosittain hiilivataston lisäystä hakkuukarikkeista. Eniten varmasti kannoista. Mutta silti maaperän hiilivarasto on paljon suurempi.

     

     

    A.Jalkanen

    Kiitos kommenteista. En tiedä pitäisikö ja mitä inventaariossa muuttaa – varmimmalta tuntuisi jatkaa vain kasvun laskentaa ja hakkuutähteiden ja luonnonpoistuman siirtämistä karikkeeseen. Maaperän inventointeja kun ei ole meillä tehty tuossa laajuudessa kuin Ruotsissa niin tulokset olisivat epävarmoja, vaikka uskon että heidän tuloksensa voitaisiin osin yleistää meille.

    Kuitenkin pääasia on selkeä: maaperän hiilivarat ovat suuret vaikka niitä ei lapiolla kaivamalla näkyisi. Ei tullut Facebook-ryhmässä kommentteja eikä vastaväitteitä vielä.

    Tämä on ainakin hyvä pitkäaikaistarkastelu aiheesta:

    https://www.luke.fi/fi/uutiset/kangasmetsien-kivennaismaahan-kertyy-hiilta-puuston-varttuessa

    Timppa

    Eihän sillä maaperän hiilivaraston suuruudella ole merkitystä enempää kuin kivihiilellä, raakaöljyllä tai maakaasulla.  Ainoastaan varaston muutos vaikuttaa.

    Insinöörijärki sanoo, että kantojen ja juurien hiilivarasto lisääntyy parantuneen metsänkasvun seurauksena.

    Millaisessa muodossa muu hiili on maassa.  Siis kuinka helposti se häviää sieltä vai häviääkö?

Esillä 10 vastausta, 6,281 - 6,290 (kaikkiaan 6,715)