› Keskustelut › Metsänomistus › Metsien hiilinielu

Esillä 10 vastausta, 6,251 - 6,260 (kaikkiaan 6,717)
1 2 3 … 625 626 627 … 670 671 672

  • Metsien hiilinielu

    Sent on: 10.12.2018, 12:37

    Merkitty: 

    Ollaanko yksityisen metsänomistajan metsien sitoma hiili nyt sosialisoimassa koko maan hyväksi? Miksi minä en saa metsänomistajana mitään hyötyä siitä, että metsäni sitovat hiiltä. Esim. alennuksia veroissa tai muuta vastaavaa. Jonkinlainen henkilökohtainen hiilirekisteri voisi olla metsänomistajalle etu.

    Tekijä
    sitolkka
    Theme Metsänomistus Metsänomistus
  • Nostokoukku 5.2.2024, 20:44

    Kaikki metsät eivät ole huonolaatuisia avojuuritaimilla istutettuja. Osaran aukeilla oli varmaan muitakin syitä huonoon laatuun. Varmaan poikkeustapauksia. Uudistaminen on niissä varmaan perusteltua. Oksamassaa on turha kasvattaa.

    A.Jalkanen 5.2.2024, 22:04

    Siemen ei ollut tuolloin yhtä hyvää kuin tänään, männyn jalostuksen mentyä eteenpäin.

    Kurki 5.2.2024, 22:14

    Erkki Lähde saattoi kokea herätyksen omalle asialleen, kun aurausalueilla paljasjuuritaimet kasvoivat vain räkämäntyä.

     

     

    Nostokoukku 5.2.2024, 22:15

    Saattoi olla lisäksi liian eteläistä alkuperää, paksukunttaisia kasvupaikkoja, ravinnehäiriöitä, valtavan suuret uudistusalat muuttivat pienilmastoa, kaikki kasvupaikat viljeltiin männylle, myöhemmin ilmeni tyvitervastautia ym.

    A.Jalkanen 6.2.2024, 10:55

    Miten ennallistettuja alueita kohdellaan kasvihuonekaasujen inventaariossa? Kysyin asiaa hyvin tuntevalta taholta. Ennallistamisalueita kutsutaan ohjeissa nimellä ”rewetted” ja niiden päästöt lasketaan uusilla päästökertoimilla. Jos ennallistaminen aiheuttaa maankäyttöluokan muutoksen, alue raportoidaan 20 vuoden ajan ryhmässä ”converted”, esimerkiksi ”wetland converted from forest land”. Ne eivät siis siirry luokkaan luonnontilaiset suot, joille ei tarvitse raportoida päästöjä. Lisätietoa: IPCC 2013 Wetlands Supplement.

    Kurki 6.2.2024, 20:10

    Sehän on ollut tiedossa että metaani-päästöjä niistä tulee ainakin luonnon soiksi laskettuna mutta, että niistä lasketaan virallisestikin päästöjä, lyö kyllä ällikällä ennallistajat.

    Missähän luokassa ennallistetut suot ovat olleet. Jos metsämaata, niin metsäkatoahan niistä lasketaan.

     

    A.Jalkanen 6.2.2024, 20:52

    Ehkä näin: jos metsä muuttuu ennallistamisessa kosteikoksi sille lasketaan kosteikon päästö, mutta jos se muuttuu rakennetuksi maaksi niin sitten metsäkadon päästö. Suurin osa ennallistettavista lienee kuitenkin vähäpuustoisia alueita, joiden metsäkadosta ei ehkä pitäisi tulla suurta päästöä jos käytetään todellisia puuston poistumia.

    *

    EU-komissio laskee että vuonna 2040 pitäisi sitoa 280 CO2-ekv. tonnia lisää päästöjä. Kukas osaisi laskea paljonko siihen tarvittaisiin lisää istutusmetsää Euroopassa? Metsän istuttaminen tulisi todennäköisesti halvemmaksi kuin tekniset hiilinielut.

    Esimerkiksi vuonna 2021 Suomen metsien puuston bruttokasvuksi (ennen hakkuupoistumia ja maaperävaikutuksia) arvioitiin -134 milj. CO2-ekv. tonnia (linkki). Etelän uusi istutusmetsä kasvaisi laihemmallekin laidunmaalle perustettuna pitkän kasvukauden ansiosta ehkä kaksin verroin meidän metsiin verrattuna? Silloin tarvittaisiin vain Suomen pinta-ala jotta päästäisiin 300 milj. tonniin eli 30 milj. hehtaaria kenties riittäisi. Löytyisiköhän Euroopasta metsitykseen halukkaita maanomistajia jos olisi rahaa tarjolla?

    https://www.luke.fi/fi/documents/suomen-lulucfsektorin-20212025-velvoitteen-toteutuminen

    Kurki 7.2.2024, 11:34

    En löytänyt mistään ennallistettujen soiden määrää talousmetsissä. Lienee aikä vähäistä. Metsähallitus on ennallistanut Natura-alueen soita noin 50 000 ha.

    https://www.luke.fi/fi/documents/suomen-lulucfsektorin-20212025-velvoitteen-toteutuminen

    Ensinnnäkin tämä on hyvä linkki.

    Tuokin Suomen metsien bruttonielu täsmää runkopuukasvulla 103 milj-m3/v.

    Eli 1,3*103= -133,9 Mtn-CO2.

    Suomen osalta hiilineutraalius saavutetaan 2040 mennessä, kun fossiiliset päästöt lopetetaan niin energia sektorilla kuin taakanjakosektorilla. Maankäyttösektorihan on jo nyt noin neutraali näillä suurilla hakkuumäärilläkin. Sähköhän on kohta kokonaan päästötöntä. Lämmityksessä siirrytään sähköön sen verran, että biomassa riittää lämmittämään loput. Ajoneuvojen polttoainevalikoima tullaan korvaamaan fossiiliset sähköllä, biokaasulla ja vetypolttoaineilla.

    Jotta vältyttäisiin, Metsämaan hiilinielun alituksesta johtuvat nieluostot nyt viisivuoiskaudella 2021…25, jotka jo laskin tuolle edellä sivu 622 sillä oletuksella, että ne pysyisivät vuosien 2021 ja 2022 tasolla metsänielun ollessa -8,6 Mtn-ekv ja tavoitenielun 2030 -14,8 Mt-ekv.

    Rahaa ostoihin menisi (5*6,2-10)*80= 1680 milj.e.

    niin tarvittaisiin uusia nieluja ja niitä saatasiin nopeimmin metsäpinta-alaa lisäämällä eli metsittämällä joutoalueita ja ojittamalla soita yhteensä vajeen -6,2 Mtn-ekv verran pinta-alan lisäyksellä noin 30 000 ha/v. Metsäkato lisättäisiin muille maankäyttösektoreille kuin Metsämaa. Näin Suomen metsänielutavoite vuonna 2030 voitasiin saavuttaa.

    Se siitä.

    Saksa ei tosin koskaan tule saavuttamaan hiilineutraaliutta, sillä sen kokonaispäästöt ovat -800…-900 Mtn-ekv ja lisäksi siellä jatkuu fossiilisen maakaasun käytö, kun se katsotaan kestäväksi polttoaineeksi.

     

    A.Jalkanen 7.2.2024, 11:56

    Eli kertauksen vuoksi: runkopuun kasvu kertaa 1,3 tuo tulokseksi elävän puustobiomassan lisäyksen ml. lehdet oksat ja juuret yksikössä CO2-ekv. tn. Jossain puhuttiin vain puiden maanpäällisistä osista, mutta ei ehkä tässä kohtaa.

    Metsitys olisi hyvä idea – esimerkiksi lehdon palauttaminen auttaisi moneen vaivaan.

    Soita en ojittaisi lisää. Toimintana se taitaa olla sertifikaatissamme vältettävä asia, ja ojittamattomat puustoiset suot ovat muutenkin erityistarkkailussa luontotyyppinä, kuten myös ojitukset yleensä vesistövaikutustensa vuoksi.

    Ennallistettavia tai itsekseen ennallistuvia alueita löytyy kyllä paljon, mutta jää nähtäväksi kuinka paljon tulee aktiivisten toimien piiriin.

    Maankäyttöluokan muutoksilla ei pysty kikkailemaan päästöjä alemmiksi; näin ainakin luulisin.

    Kurki 7.2.2024, 12:20

    Italialla näkyy metsäkato ja metsämaan lisäys olevan Metsämaalla, mutta Suomella Maankäyttösektorin muilla sektoreilla. Sen verran kikkailua voisi harjoittaa Suomikin laittamalla metsämaalisäykset Metsämaalle ja metsäkadot muille sektoreille kuten nytkin.

    https://climate.ec.europa.eu/system/files/2023-04/it_2022_factsheet_en.pdf

Esillä 10 vastausta, 6,251 - 6,260 (kaikkiaan 6,717)
1 2 3 … 625 626 627 … 670 671 672