Keskustelut Metsänomistus Metsien hiilinielu

Esillä 10 vastausta, 6,241 - 6,250 (kaikkiaan 6,717)
  • Metsien hiilinielu

    Merkitty: 

    Ollaanko yksityisen metsänomistajan metsien sitoma hiili nyt sosialisoimassa koko maan hyväksi? Miksi minä en saa metsänomistajana mitään hyötyä siitä, että metsäni sitovat hiiltä. Esim. alennuksia veroissa tai muuta vastaavaa. Jonkinlainen henkilökohtainen hiilirekisteri voisi olla metsänomistajalle etu.

  • Kurki

    Ensimmäinen huomio jo ensimmäisestä kappaleesta. Maankäyttösektorilla  se metsäkato pitää ilmoittaa. Lukella sitä ei ole ainakaan eritelty.

    Maankäyttösektori kattaa viljelymaan, niittyjen, kosteikkojen, metsien, asutusalueiden hoidon ja maankäytön muutoksen, kuten metsityksen (puiden istuttaminen), metsien hävittämisen tai turvemaiden ojituksen. Pelkästään maatalous- ja metsämaat kattavat yli kolme neljäsosaa maataloudesta. EU:n alueella, mikä tarjoaa runsaasti mahdollisuuksia poistaa hiilidioksidi ilmakehästä ja torjua ilmastonmuutosta.

    A.Jalkanen

    Metsäkadon päästö pitäisi kyllä löytyä eriteltynä Tilastokeskuksen julkaisemasta inventaarioraportista.

    Kurki

    https://www.stat.fi/media/uploads/tup/khkinv/yymp_kahup_1990-2020_2021_23462_net.pdf

    Pikaisesti selattuna tuo metsämaa, en löydä mitään mainintaa metsäkadosta. Ehkä sitä ei ole ollut. Jo 5000 ha metsäkato olisi -1 Mtn päästö.

    Vakkilainenhan jo mainitsi tuosta EUn yhteisestä Maankäyttösektorista, että se on heikentynyt 100 Mtn-ekv aiemmista huipuistaan ja näkyy tuossakin linkin kuvassa, että nielut ovat pienentyneet jostain -470Mtn-ekv tasolta -370 Mtn-ekv tasolle.

    A.Jalkanen

    Kurjelle metsänhävityksen päästöistä.

    Taulukko 1.7 s. 45 em. raportissa: kts. Rakennettu maa ja alahuomautus nro 6.

    Elikkä menevätkö metsäkadon päästöt tässä jaottelussa sen maaluokan päästöihin, joihin metsämaa on metsästä siirtynyt, ts. pääasiassa rakennetuksi maaksi tai maatalousmaaksi, hiukan myös turvetuotantoon?

    Luku 2.2 s. 68. Kioton sopimuksen velvoitteiden täyttäminen. Metsänhävityksen päästöt: tietolaatikko 7 s. 72.

     

    Kurki

    Ok. Kyllä näkyy olevan juuri tuossa postamassani linkissä asiaa käsitelty.

    Taulukossa 1,7 ei löydy metsittämisen nieluja eikä metsäkadon päästöjä eriteltynä. Nieluja siis on -0,9 Mtn-ekv ja päästöjä +3,4 Mtn-ekv.

    Lainauksesta alla selviää, että noin 4500 ha metsitys antaa nieluja -1,0 Mtn-ekv lisää.

    Linksita sivu 72: Vuosien 1990–1999 aikana vuosittaiset metsitysmäärät olivatkeskimäärin 12 tuhatta hehtaaria, mutta 2010-luvulla metsitys on vähentynyt 4 tuhanteen hehtaariin vuodessa. Metsittämisen nettohiilensidonta vuonna 2019oli noin 0,9 milj. tonnia CO2-ekv. (taulukko L7.1).

    https://www.stat.fi/media/uploads/tup/khkinv/yymp_kahup_1990-2020_2021_23462_net.pdf

    Parempi näin, että metsäkato on muilla maankäyttösektoreilla ettei pienennä metsämaan jo pientä nielua, jonka mukaan sanktio lasketaan.

    A.Jalkanen

    Juri Laurila kritisoi hakkuiden rajoittamista Hesarin mielipiteessä.

    https://www.hs.fi/mielipide/art-2000010155310.html

    Kurki

    AJ: Metsämakasiinissa Kotiaho ehdottelee 20 prosentin alennusta hakkuiden tasoon.

    Kotiaho heittelee tätä luontokato-sanaa, jota kukaan ei oikein ymmärrä, mitä sillä tarkoitetaan, mutta nyökyttelevät ihmeissään kai se Suomen luonto sitten on romahtamassa, että on tehtävä mitä Kotiaho sanoo.

    Minusta mitään luontokatoa Suomessa ei ole eikä ole ollut koskaan, mikäli sitä arvioidaan lajien uhanalaisuuden ja metsien hakkuiden mukaan eli hakkuita ei tarvitse vähentää. Punaiset kirjat 2000,2010 ja 2019 toidistavat, että lajien uhanalaisuus on pysynyt noin 10%-ssa arvioiduista viimeisten 30 vuoden aikana, vaikka miljoonia hehtaareita 1990-luvulla on metsiä suojeltu Natura 5 milj.ha ja soita 1,3 milj.ha. Silti lajien uhanalaisuus ei ole vähentynyt ja sen nyt ymmärtää miksi, sillä uhanalaisuus on kekittynyt pienelle alalle 1..3% metsien pinta-alasta elinympäristöihin, jotka ovat jo luonnon hoidossa ja hakkuiden ulkopuolella lehdoissa, perinneympäristöissä, harjuilla, paahderinteillä, kallioilla, kivikoilla, rannoilla, soilla ja tunturipaljakoilla yhteen 2330 lajia kaikista Suomen uhanlaista 2667. Näille 2330 lajille ei voi tehdä enää enempää, sillä ovat jo Suomen luonnon hoidettavana. Loput metsälajit sitten ovat toisenlaisen ilmaston tai luonnostaan pienen popun lajeja, joita on mahdoton lisäsuojelualueilla saada runsastumaan.

    A.Jalkanen

    Metsähallituksessa on ainakin muutama näkökohta. 1. Keskustelussa on mainittu (suuren tarjonnan?) mahdollinen alentava vaikutus puun hintaan pohjoisessa. 2. Sirppihalla, eli väitetään että korkean tuottotavoitteensa takia Mh uudistaa osin keskenkasvuisia eli hyvän arvokasvun vaiheessa olevia metsiä. 3. Valmiiksi valtion omistuksessa olevien alueiden suojelu olisi nopeaa ja kustannustehokasta. 4. Valtio on sitoutunut pitämään hiilinielut tietyllä tasolla, joten valtion omien maiden hakkuiden vähentäminen olisi loogisempaa kuin toivoa yksityisiltä metsänomistajilta sitä.

    Visakallo

    Valtiolla ei ole enää varaa suojella omia metsiään, joten sen on hiostettava yksityiset tekemään sen.

    Kurki

    väitetään että korkean tuottotavoitteensa takia Mh uudistaa osin keskenkasvuisia eli hyvän arvokasvun vaiheessa olevia metsiä.

    Monessa tapauksessa perusteltua. Esimerkiksi muutama vuosi sitten oli juttua Osaran aukeiden männylle uudistetuista metsistä Susivaaralla, että nyt toisen harvennuksen ikäisiä metsiä ei harvenneta siitä syystä, ettei niissä ole riittävästi laadukaita puita kasvatettavaksi päätehakkuuseen, vaan ne uudistetaan. Valtio jos kuka niitä männyn paljasjuuritaimia istutti 1960..70-luvuilla, jotka olivat kasvuhäiriöisia ja niistä tuli lenkoja, oksaisia  huonolaatuisia metsiä.

Esillä 10 vastausta, 6,241 - 6,250 (kaikkiaan 6,717)