Jos puhutaan kansantalouden kerrrannaisvaikutuksista eikä metsänomistajan tulosta laskelma on monimutkaisempi. Myyjän tulot kyllä tippuvat aika suorassa suhteessa suojelumetsien lisäämisen tai hakkuiden alentamisen prosenttiyksikköön. Metsästä voisi tosin saada tuloja muita hyödykkeitä myymällä eli esimerkiksi hiilinieluja ja monimuotoisuuspalveluita. Yksi arvio oli että yhden kuutiometrin kerrannaisvaikutus on 200 euroa keskimäärin. Tästä kun alkaa kertoa miljoonilla niin tulee äkkiä isoja lukuja.

<p><p>Kotimaan puun hankintaa voidaan korvata tuontipuulla joten muuta kuin vaikutusta korjuun vähenemiseen liitännäisineen (kantohinta + korjuu + kuljetus+ verot) ei voi oikein laskea. </p></p>

Eipä taida metsänomistajien tarvita panostaa puunkäytön vähentämiseen, kun ammattiliitot tekevät sen heidän puolestaan. Sahoillakin voidaan siirtyä kolmen päivän lakosta suoraan YT-neuvotteluihin. En muista, että koskaan olisi näin pahasti sahattu oksaa työmiehen alta kuin nyt tapahtuu.

Jos kikyt sun muut joustot ja paikalliset sopimiset olisivat toteutuneet, olisiko kilpailukyky markkinoilla parempi, työllisyyttä useammalle ja joustavammin…Omasta yrittäjähistorian työllistämisestä voi todeta, -kyllä. Työntekijän ammattitaidon puute, sopeutumattomuus tai tuottamattomuus  ei voi olla yksin työnantajan vikaa. Kokonaiskalleus muodostuu, kun tyhjäntoimittajan vapaat, lomat, työaikainen elätys ja kulut kustannetaan työnantajan pussista.

Onhan mehtäukko oikeassa mutta jatketaan jossain muussa asia-aiheessa.