› Keskustelut › Metsänomistus › Metsien hiilinielu

Esillä 10 vastausta, 6,221 - 6,230 (kaikkiaan 6,717)
1 2 3 … 622 623 624 … 670 671 672

  • Metsien hiilinielu

    Sent on: 10.12.2018, 12:37

    Merkitty: 

    Ollaanko yksityisen metsänomistajan metsien sitoma hiili nyt sosialisoimassa koko maan hyväksi? Miksi minä en saa metsänomistajana mitään hyötyä siitä, että metsäni sitovat hiiltä. Esim. alennuksia veroissa tai muuta vastaavaa. Jonkinlainen henkilökohtainen hiilirekisteri voisi olla metsänomistajalle etu.

    Tekijä
    sitolkka
    Theme Metsänomistus Metsänomistus
  • Kurki 2.2.2024, 06:03

    https://climate.ec.europa.eu/system/files/2023-04/se_2022_factsheet_en.pdf

    Lisäksi selviää, että näidenkin linkien ”reported” tarkoittaa Metsämaan nettonielua ja ”accounted” koko Lulucf Maankäyttösektorin nettonielua.

    Ruotsin Metsämaan nettonielu 2020 on ollut noin  -43 Mtn-ekv ja tavoitenielu oli -47,321 Mtn-ekv ja alijäämä on Suomen luokkaa n. -4 Mtn-ekv.

    A.Jalkanen 2.2.2024, 07:33

    Kurki lienee oikeassa. Minusta olisi kuitenkin loogisempaa puhua koko ajan samasta tavoitteesta, eli maankäyttösektorin nettonielusta, jonka tulee kattaa muiden sektorien fossiili- ym. päästöt vuonna 2040 Suomen Ilmastopaneelinkin mukaan. Tämä tarkoittaisi että EU:n hiilineutraalius olisi saavutettu.

    2030 on välitavoite, joten miksi siinä kohtaa puhutaan pelkästään metsämaa-maaluokan nieluista, ja käydään niistä kauppaa? EU-byrokratiaa, vai yritys antaa lisää aikaa niille maille, joissa on suurempia vaikeuksia suurten maatalousmaan päästöjen vuoksi (Irlanti ja Hollanti)?

    Taulukossa -310 milj. tn. joka on EU-tavoite vuonna 2030 puhuttiin kai koko maankäytön päästöistä? Miksi metsämaalla on oma tavoite, jos tarkoituksena on kannustaa jäsenmaita vähentämään päästöjä kaikkialla?

    Ministeriön tiedote ja raportti 15.1.24

    https://mmm.fi/-/luonnonvarakeskuksen-paivitetty-skenaariotarkastelu-maankayttosektorin-ilmastosuunnitelmasta-on-valmistunut

    A.Jalkanen 2.2.2024, 08:13

    Ennusteen mukaan maankäyttösektori olisi Suomessa päästölähde eikä nielu vuonna 2035, ja pääsyynä olisivat runsaat hakkuut ja turvemaiden päästöt. Tavalliset epäillyt siis.

    ”Päivitetyn skenaariotarkastelun yhtenä tavoitteena oli arvioida vaihteluväli, johon maankäyttösektorin nettonielu asettuu erilaisilla kotimaisen runkopuun käyttömäärillä. Tämän vuoksi tarkastelussa laadittiin kaksi lisäskenaariota, joissa runkopuun käyttömääräarviot olivat viimeistään vuodesta 2030 lähtien 9–10 % perusskenaarion 83–84 milj. kuutiometrin käyttöä pienemmät. Lisäskenaariot osoittavat, että pienemmillä hakkuilla maankäyttösektori olisi 9–13 milj. hiilidioksidiekvivalenttitonnin suuruinen nettonielu vuonna 2035. ”

    Tarvittaisiin kustannustehokkaita ilmastotoimia. Sellainen tuntuma olisi, että hakkuiden selkeä vähentäminen tulee kalliimmaksi kuin muut toimet jos huomioidaan koko kansantalous. Hakkuiden selkeä lisääminenkin aiheuttaa kustannuksia, jos sen vuoksi joudutaan ostamaan nieluyksiköitä muista maista, ja lisäksi luontokadon pysäyttäminen olisi vaikeaa.

    Olisiko tuo edellä Luken skenaarioissa mainittu 10 prosentin vähennys hakkuutasoissa sitten siedettävä kompromissi, jos turvemaiden käytöstä maataloudessa ei haluta luopua mm. huoltovarmuussyistä? Metsätalouden turvemailla on myös mahdollisuuksia toimia, mikäli pohjaveden pintaa opitaan hallitsemaan paremmin. Metkan suometsien hoidon suunnittelutuki tulee todella tarpeeseen tässä kohtaa.

    Hallitus ei tue kovin laajasti ilmastotoimia (paitsi jonkin verran Metkan kautta), joten tässä kohtaa olisi hyvä jos yksityinen sektori tulisi avuksi ja rahoittaisi ekologisia kompensaatioita. Esimerkiksi joutomaiden metsitystä ja turvetuotantoalueiden vettämistä. Maankäytön muutosmaksun tuotto voitaisiin myös ohjata tähän.

    P. M. Emme elä suunnitelmataloudessa, joten markkinat määräävät hakkuutasot. Kokonaisuudelle olisi kuitenkin eduksi, jos metsäteollisuutemme kasvaisi lähivuosina vauhdikkaammin ulkomailla kuin Suomessa. Päästötavoitteiden kannalta ehkä vielä mieluiten EU:n ulkopuolella. Osakesäästämistä harrastava ystäväni valisti, että metsäyhtiöt maksavat verot kotipaikkansa mukaan, eli ulkomailla aikaansaadusta arvonlisästäkin tuloutuu verotuloja meille, kolmesta suuresta siis Metsä Groupilta ja UPM:ltä.

    https://www.luke.fi/fi/uutiset/maankayttosektorin-ilmastosuunnitelman-skenaariolaskelmaa-paivitetty-mikali-hakkuut-lisaantyvat-oletetusti-tarvitaan-huomattavia-lisatoimia-jotta-maankayttosektori-on-merkittava-nettonielu-vuoteen-2035-mennessa

    MaalaisSeppo 2.2.2024, 09:37

    Päästöjen ja nielujen erilliskäsittely kuvaa hyvin EU:n tapaa toimia. Tehdään homma mahdollisimman monimutkaiseksi, jotta byrokraateille riittää hommia.

    Yksinkertaisinta olisi laittaa päästöt ja nielut samaan pakettiin. Ehkä tilanne johtuu siitä, että osa päästöistä (mm suuret hiilivoimalat) on jo kaupallisen kilpailun piirissä. Maankäyttösektori ja mm liikenne ei.

    Maankäyttösektorille ennustetaan suuria maksuja hiilinielujen vajauksesta useille maille. Eiköhän seuraava komissio ratkaise homman niin, että maksut mitätöidään tai maksetaan EU:n elpymisrahastosta. Suurelta osinhan nieluvaje johtuu Venäjän toimista. Suomen osalta puun tuonnin loppumisesta Venäjältä.

    Timppa 2.2.2024, 09:43

    Helsingin sanomien mukaan puusta päätyy 60 % energiaksi.  Huomattavaa on, että tämä on auringon ilmaisenergiaa, jonka vaikutusta vähentää vain  korjuukustannus.

    isaskar keturi 2.2.2024, 09:54

    Vuosituhannen vaihteessa oli vireillä ajatuksia ja hankkeita Itä-Euroopan vapautuessa, että näiden maiden tuottamattomia ja monin paikoin hyvin pieniä maatalousmaaplänttejä tulisi elintason nousun ja elinkeinorakenteen muutoksen myötä suuressa määrin metsitysten piiriin. Tähän liittyviä kartoituksia ja suunnitelmia oli paljonkin. Nämä eivät koskaan toteutuneet, kun muutos oli odotettua hitaampi, eikä ihme autoritäärisen kulttuurin vuoksi. Nyt otetaan suorastaan takapakkia monissa maissa (Unkari, Slovakia mm.). Tämä olisi pitänyt tehdä ja näiden maiden EU:hun liittymisen ehdoksi olisi pitänyt laittaa tuottamattoman (kalliilla tuetun) maatalousmaan siirtäminen metsien hiilinieluksi. Pahaksi onneksi tämä ilmastokeskustelu kuumeni liian myöhään.

    Kurki 2.2.2024, 10:10

    Ilmastopeelin linkistä:

    Jos toimiin nettonielun vahvistamiseksi ei ryhdytä heti, Suomelle seuraa merkittäviä kustannuksia myös kaudelta 2026–2030. EU:n 2030 nielutavoite on Suomelle sitova, matka tavoitteeseen on pitkä ja aikaa vähän. Nieluyksiköiden hinta on todennäköisesti silloin selvästi korkeampi ja saatavuus epävarma. Pelkillä metsänhoidon toimenpiteillä ei tilannetta korjata. Ilmastopaneeli on suositellut lukuisia kustannustehokkaita toimia maankäyttösektorin nettonielun kasvattamiseksi, kuten entisten turpeenottoalueiden vettäminen, suometsien jatkuvapeitteinen kasvatus, metsäkadon ehkäisy ja joutomaiden metsittäminen.

    Ompa sekavaa. Tässä jo aletaan puhua koko Maankäytösektorin nettonielun nostamisesta. Onko silläkin jokin tavoite, kun tämä Suomen -14,84 tavoite onkin Metsämaan nettonielutavoite. Alla olevassa linkissä on juuri Metsämaan nettonielujen tavoitteet, koska siinä tavoite vuosi 2030.

    https://www.europarl.europa.eu/resources/library/media/20221110RES52801/20221110RES52801.pdf

    AJ:n linkissä sitten puhutaan tavoitevuodesta 2035, joka lienee nyt sitten koko Lulucf Maankäyttösektorin jokin tavoitteen vuosi.

    Mutta minkä?

    Ei kai Suomen, Ruotsin tai Saksan koko Lulucf Maankäyttösektorin nettonielu ole koskaan riitävän suuri korvaamaan muiden sektoreiden kuten esim. energiasektorin päästöjä, kun nettonielu on nyt nollan tuntumassa ja Saksankin energiasektorin päästöt ovat satoja miljoonia tonneja vuodessa.

     

    Kurki 2.2.2024, 10:41

    Saksassa ja Ranskassa maanviljelijöiden mitta tuli täyteen maataloudelle asetettavista ilmastotiukennuksista. Ranskassa putinistinen Venäjän rahoittama äärioikeisto (Marie le Penn) ja Saksassa Venäjän SFB:n miehittämä fasisisti puolue lisäävät kannatusta kaikista EUn maailmaa syleilevistä hulluista tavoitteista. Hollannissa syntyi ja nousi suurimmaksi kokonaan uusi puolue vastustustamaan EUn viljelyrajoituksia maataloudelle, joita asettettiin ilmaston pelastamisen vuoksi.

    Tämä EUn putinismia lisäävä ilmastopolitikka pitää lakkauttaa mahdolisimman pian, muuten poliittinen tilanne sotaa käyvässä Euroopassa ajautuu sekasortoon Putinin voitoksi.

    A.Jalkanen 2.2.2024, 11:31

    Metsämakasiinissa Kotiaho ehdottelee 20 prosentin alennusta hakkuiden tasoon. Nyt joku kansantaloustieteilijä laskemaan, mitä maksaa 10 prosentin tai 20 prosentin alennus! Sitten tätä pitäisi verrata muiden päästövähennysten hintaan. Sakkomaksujen lopullista hintaa ei vielä tiedetä.

    Puuki 2.2.2024, 12:35

    <p><p>10 % suojelun lisääminen kustantaisi -13 % 30 vuoden aikana NNA-laskelman mukaan. 30 % suojelun -35 %. Nämähän oli saatu ML-uutisen mukaan. Mutta  laskentakorkoa ei kerrottu. </p> Eipä se silloin juuri mitään kerro. </p>

Esillä 10 vastausta, 6,221 - 6,230 (kaikkiaan 6,717)
1 2 3 … 622 623 624 … 670 671 672