<p><p><p>Tuo artikkeli kiertoajan pidentämisestä ja sen perusteluista askarrutti.                                                                                                                                                                                                                                  Metsän kannattaa taloudellisessa mielessä uudistaa, kun suhteellinen arvokasvu pysyvästi alittaa muualta vastaavalla riskillä saatavan tuoton. Oikea lähtökohta on syytä pitää mielessä, kun otetaan kantaa. Kun hiilellä on markkinoilla hinta, niin sitä tulisi myös soveltaa markkinaehtoisesti metsänomistajille.                                                                                                                                                                                    Aidot markkinat ja niiden muukaan toimiminen on minusta ainoa oikea tapa hoitaa näitä kysymyksiä. Toisin sanoen metsänomistajalle korvataan se osa, jonka hän taloudellisten etujensa vastaisesti menettää pidentämällä  kiertoaikaa. Kiistaton tosiasia on, että puuston järeytyessä suhteellinen arvokasvu heikkenee, joka on taloudellinen ydinkysymys asiassa.                                                                                                                                                                                                Ei se ole narri joka narraa, vaan se, joka antaa itseään narrata. Juuri siksi asiat pitää käydä omassakin päässä.</p></p></p>

Kurki: n. -14 Mtn-ekv ilman puutuotteita per vuosi – luulisin. Mutta se lienee totta että ostettavia nieluyksiköitä voi olla vaikea löytää. Ulkomailta ostamisen mielekkyyskin on kyseenalainen: ne nieluyksikkörahat kannattaisi ennemmin antaa suomalaisille metsänomistajille jotta he hakkaisivat vähemmän.

Aika iso summa… melko varmasti saisi ostettua nieluja halvemmalla kotimaasta – vaikka 0,5 miljardilla per vuosi. Voi verrata kantorahatuloihin jotka ovat noin 2 mrd vuodessa per noin 60 milj. m3 yksityismetsien vuotuiset hakkuut. Puolella miljardilla saisi siitä neljänneksen eli 15 milj.m3, riittäisikö se?

Tuhkalannoituksen voi yhdistää jatkuvaan kasvatukseen ja korkeampaan pohjaveden pinnan tasoon, jolloin turpeen hajoamisen kiihtyminen ehkä estyy.

Puut eivät tottele ihmisten toiveita.  Ei vaikka miten yritettäisiin.  Pätee myös jatkuvaan kasvatukseen soilla.  Ongelmia taimettumisissa ja isojen puiden  pystyssä pysymisissä.  Pohjaveden säätökin lienee käytännössä tosi vaikeaa.  Olosuhteet vaihtelevat.

Näitä muoti-ilmiöitä tulee ja menee kunnes sitten joku huomaa, että yritetään väärää systeemiä.  Esimerkkejä taannoiset männyn istutukset liian reheville tai kuusen liian karuille paikoille.  Tai koivuviha.

Liha on kuulemma huomattavasti vaarallisempaa kuin sokerihuurretut vehnämurot joissa on väriaineita ja seitsämän erilaista E-koodia.