› Keskustelut › Metsänomistus › Metsien hiilinielu

Esillä 10 vastausta, 6,171 - 6,180 (kaikkiaan 6,717)
1 2 3 … 617 618 619 … 670 671 672

  • Metsien hiilinielu

    Sent on: 10.12.2018, 12:37

    Merkitty: 

    Ollaanko yksityisen metsänomistajan metsien sitoma hiili nyt sosialisoimassa koko maan hyväksi? Miksi minä en saa metsänomistajana mitään hyötyä siitä, että metsäni sitovat hiiltä. Esim. alennuksia veroissa tai muuta vastaavaa. Jonkinlainen henkilökohtainen hiilirekisteri voisi olla metsänomistajalle etu.

    Tekijä
    sitolkka
    Theme Metsänomistus Metsänomistus
  • Nostokoukku 30.1.2024, 14:07

    Puun käyttö rakenteisiin ei ratkaise hiiliongelmaa. Käyttö on niin vähäistä ja laskenut koko tämän vuosituhannen aja, ainakin Suomessa. Kahdessakymmenessä vuodessa sahatavaran käyttö on puolittunut n.6 milj. kuutiosta n. 3 milj. kuutioon.

    Rukopiikki 30.1.2024, 14:17

    Ruotsin vanhin kivitalo on 1200 luvun alkupuolelta. Vanhin puurakennuskin 1200 luvulta. Molemmissa on jyrkkä harjakatto. Oiskos se jossain vaiheessa sitten mennyt oppi yli tuossa rakentamisessa.

    A.Jalkanen 30.1.2024, 18:26

    Talouspolitiikan arviointineuvosto neuvoo hallitusta.

    ”Suomi ei välttämättä pysty täyttämään EU:n ilmastolainsäädännön mukaisia hiilidioksidipäästöjen vähentämissitoumuksiaan. Erityisesti maankäyttösektorin hiilinielutavoitteen saavuttaminen vuosina 2021–2025 on vaikeaa tai jopa mahdotonta. Tämä aiheuttaa uusia finanssipoliittisia riskejä, sillä Suomi voi joutua ostamaan hiilinieluyksiköitä muilta jäsenvaltioilta. Hallituksen olisi pyrittävä luomaan kannustimia hiilinielujen ylläpitämiseksi ja lisäämiseksi, jotta valtion ei tarvitsisi ostaa kompensoivia hiilinieluja ulkomailta. Julkisen talouden kannalta olisi toivottavaa, että nämä kannustimet perustuisivat ainakin osittain siihen, että maanomistajat tai metsäteollisuus joutuvat maksamaan aiheuttamastaan hiilinielujen supistumisesta sen sijaan, että veronmaksajat tukisivat metsäsektoria. Kannustimien luominen hiilinielujen säilyttämiseksi olisi myös tärkeä askel kohti ilmastopolitiikan kustannustehokkuutta.”

    https://talouspolitiikanarviointineuvosto.fi/wp-content/uploads/2024/01/Yhteenveto-suomeksi.pdf

    Visakallo 30.1.2024, 18:31

    Eikö kuitenkin olisi järkevämpää ja halvempaa sulkea Suomesta 2-3 pahinta hiilipäästöjä aiheuttavaa teollisuuslaitosta?

    mehtäukko 30.1.2024, 18:33

    ”…vähentämissitoumuksiaan..” Oliko nämä sitoumukset alunperinkään mittakaavaltaan oikeita?

    ”..hiilinielutavoitteen..”  Yltiöpäisyyttäkö vai omaan koipeen ampumista?

     

    A.Jalkanen 30.1.2024, 18:38

    Tarvitaan Visakallo erikseen maankäytön pelastuspaketti koska sillä on omat päästöjen vähennystavoitteensa. Siihen tarvittaisiin esimerkiksi tuhkalannoitusta, turvepeltojen ottamista pois viljelystä (vaikka väliaikaisesti laitumiksi) ja turvemaametsien laajaa siirtämistä jatkuvapeitteiseen kasvatusmalliin. Nyt ensimmäisellä sopimuskaudella 21-26 kun on erityisen hankala tilanne vielä vertailutason korjauksenkin jälkeen, voisivat metsäteollisuusyritykset osallistua hiilinielutalkoisiin ja ostaa hiukan vähemmän puuta? Tuotantoa voitaisiin kasvattaa muissa maissa vastaavasti enemmän.

    Visakallo 30.1.2024, 18:42

    Onhan se kieltämättä aika erikoista, että Suomessa kaikkein vähäisimmät ilmastosyylliset laitettaisiin tilille, mutta kovimmat syylliset saisivat jatkaa toimintaansa niin kuin ennenkin.

    Rukopiikki 30.1.2024, 18:43

    Sanotaan EU:lle että mitä sitten! Mitä sitten! Me ei ilmasta makseta. On ostettu sitä kovaan hintaan jo ihan tarpeeksi.

    Nostokoukku 30.1.2024, 19:15

    Tuhkalannoitus ei taida ollakkaan niin hyödyllinen ilmastoteko kuin on luultu. Tuhka lisää turpeen hajoamista ja siten hiili- ja metaanipäästöjä. Puuston lisääntynyt kasvu voi sitoa vain osan vapautuneesta määrästä. Jotta tuhkalannoitettua metsää voitaisiin pitää hiilinieluna, turvemailla kasvanut puu pitäisi ”varastoida” puurakenteisiin, siis korvamerkitä vain tähän käyttöön.

     

    A.Jalkanen 30.1.2024, 20:18

    Tuhkalannoituksen voi yhdistää jatkuvaan kasvatukseen ja korkeampaan pohjaveden pinnan tasoon, jolloin turpeen hajoamisen kiihtyminen ehkä estyy. Kannatan kuitenkin Nostokoukun ajatusta, että tulisi tietää tase miten hajoamisen ja kasvun lisääntymisen erotuksen käy. Tuohon turpeen hajoamisen määrään vs. puuston kasvun määrään on varmaan jokin lähde?

Esillä 10 vastausta, 6,171 - 6,180 (kaikkiaan 6,717)
1 2 3 … 617 618 619 … 670 671 672