Kummastuttaa tämä puuperäisen hiilinielun erilainen käsittely verrattuna muihin hiilinieluihin. Esim, kun istuttaa puita, jotka kasvaessaan sitovat hiiltä, niin niitä ei kuitenkaan saisi polttaa esim lämmitystarkoitukseen.

Entäs sitten vihreä vety ja sen avulla tehdyt polttoaineet, joita voidaan käyttää vaikka autoissa. Eikös loogista olisi myös ko polttoaineiden osalta sallia tuotanto, mutta kieltää käyttö polttoaineena? Ilmakehällehän ei ole mitään haittaa, jos puuta ei käytetä enempää kuin tuotetaan.

Jos tuotettu vety muunnetaan saman tien toiseen muotoon, niin luulisi että hävikki saataisiin pieneksi. Puun poltonkin paheksuttavuus vähenisi jos sellutehtaan piipun päästä napattaisiin hiilidioksidi pois.

Kävin kommentoimassa Tahvosen juttuun vielä puun poltosta, hömötiaisista ja metsien hoitamattomuuden ihannoinnista (vanhalle ystävällemme nimimerkkki TA:lle ).

”Olen samaa mieltä siitä, että puun poltosta pitää päästä parempiin ratkaisuihin. Puun poltto on kuitenkin nyt pakko hyväksyä välikauden ratkaisuna, eivätkä uudetkaan ratkaisut ole ongelmattomia. Energian säästö on ainut päästötön vaihtoehto. Siinäkin on vielä tekemistä: asunnot pitää rakentaa hyviksi ja niitä pitää käyttää oikein. Esimerkiksi ystäväni kotona asumisoikeusasunnossa on +24 astetta ja asukkaita oli kielletty säätämästä lämpötilaa!

Metsien hoitamattomuuden ihannointi on hieman vaarallista, jos sen varjolla jätetään talousmetsä hoitamatta. Ne perustetaan tiheinä, erityisesti männyn taimikot, koska tukin laaadun varmistamiseksi oksien halutaan karsiutuvan. Tiheä metsä on harvennettava harvennusmallien mukaan. Jos näin ei tehdä, se muuttuu riukumetsäksi, jonka kasvu taantuu latvuksen vihermassan puutteessa eikä enää kelpaa muuhun kuin energiapuuksi. Saavutettiin tyystin toinen tila kuin haluttiin. Tätä kehitystä voidaan estää perustamalla etenkin kuusikot ja koivikot alusta lähtien harvempina sekametsinä.

Ihannetila saavutetaan ehkä niin että mietitään metsätilan tasolla mitkä alueet ovat otollisimmat monimuotoisuuden tuotantoon ja mitkä alueet puuntuotantoon. Myös puuntuotantoalueilla tehdään luonnonhoitoa. Tätä kuviota täydentävät laajemmalla maakunnan alueen tasolla varsinaiset suojelualueet, jotka säilyttävät ja elvyttävät niitä lajeja joille yhden metsälön suojelualueet ovat liian pieniä.

Mihin kategoriaan hömötiainen sitten kuuluu? Tiaisen tilanteeseen vaikuttaa moni muu asia metsänhoidon lisäksi, mutta sitä luultavasti voidaan auttaa metsänhoidolla. Se tarvitsee asunnokseen lahoavien lehtipuupökkelöiden jatkumon suojaiseen sekametsään ja sen lähelle runsaasti vanhoja jäkälien peittämiä ruokailupuita. Hömötiaisalueiden olisi hyvä olla myös jossain määrin kytkeytyneitä. Metsänomistaja: ole oman elämäsi hömötiais-MasterChef, ja kokkaa sille hyvän elämän eväät!”

Olipa uutta tietoa vedystä, vaikka se ei ole kasvihuonekaasu, niin se pidentää esimerkiksi kasvihuonekaasu metaanin elinikää ilmassa. Vedystä jalostetut tuotteetkin olisivat liian kalliita. Tästä ei ole vielä paljon keskusteltu julkisesti ja tiedä sitten mikä on totuus.

Negatiivisella tuulisähkön hinnalla tuotettu vety ei siis olisi ratkaisu säätövoimaksi silloin kun ei tuule, mutta pumppuvoimalat olisi.

Porilainen pörssiyhtiö Enersense International allekirjoitti aiemmin tässä kuussa sopimuksen 13–18 miljoonan euron sijoituksesta vetylaitosta Harjavaltaan suunnittelevaan P2X Solutionsiin.

https://www.satakunnankansa.fi/satakunta/art-2000008485280.html

Kyllä noita professoreja riittää.   Ja yhteiskunnalla rahaa?   Eikä se hiilinielu kasvaisi yhtään.  Jos jossain metsässä ei hakattaisi, niin sitten ehkä jossain paremmin kasvavassa.  Proffa ei ymmärrä, että kysyntä määrää hakkuumäärän.  Jos Suomessa ei hakata, niin sitten jossain muualla.  Eivät kiinalaiset siirry takaisin sormen  käyttöön pyyhkimisessä, jos sellun tuotanto Suomessa vähenee.

Me kasvatamme metsämme tavanomaista vanhemmiksi, koska niitä on uudistettu 60 vuotta eikä ole katsottu järkeväksi uudistaa kaikkia metsiä siinä ajassa.  Ei siinä yhteiskunnan rahaa ole tarvittu.  Kannattavuudesta en osaa sanoa, koska vertailulukuja ei ole.   Kuusista on kertynyt viimeisten 16 vuoden aikana tukkia 63,8 % ja männyistä 66,5 %.

Jos kaikki metsänomistajat toimisivat kuten me, niin siitähän seuraisi metsäsektorille katastrofi.  Puun  saanti heikkenisi ja rajusti.  Monta tuotantolaitosta ajettaisiin  alas.  Seuraisi metsäalan työttömyyttä ja maaseutu autioituisi lopullisesti.

Mehtätalo puhui myös pylväistä.  Pylväspuita on myyty yhdelle ostajalle ja niitä on mukava katsella pinossa.  Kaikista männyistä ei ole pylväiksi.  Pitää olla suora ja ohenema sopiva.  Pylväiden menekki Suomessa on vähentynyt, koska avolinjoja rakennetaan vähän ja entisiä korvataan maakaapeleilla, mikä on tietysti metsänomistajan kannalta mukavaa.  Linja-alueet palaavat metsätalouskäyttöön.  Meilläkin  on kaksi tapausta.

Vedestä elektrolyysilla tuotettava vety on siinäkin mielessä ongelmallista, että sen tuottaminen kuluttaa enemmän energiaa kuin siitä saadaan. Eli se täytyy tuottaa  pääosin ns ylijäämä sähköllä. Kuten silloin kun tuulee kovasti.

Ei näihin Mehtätalon ehdotuksiin kannata täysin negatiivisesti suhtautua. On niissä järkeäkin.