Keskustelut Metsänomistus Metsien hiilinielu

Esillä 10 vastausta, 6,131 - 6,140 (kaikkiaan 6,717)
  • Metsien hiilinielu

    Merkitty: 

    Ollaanko yksityisen metsänomistajan metsien sitoma hiili nyt sosialisoimassa koko maan hyväksi? Miksi minä en saa metsänomistajana mitään hyötyä siitä, että metsäni sitovat hiiltä. Esim. alennuksia veroissa tai muuta vastaavaa. Jonkinlainen henkilökohtainen hiilirekisteri voisi olla metsänomistajalle etu.

  • Tolopainen

    Tämä tasanko apinasta kehittynyt laji huolestuu milloin mistäkin. Uskoo mihin uskotellaan. Jakavat toisilleen vihreää paperia ja ovat huolissaan velkaantumisesta.

    Metsuri motokuski

    Tuo Irlanti on sinänsä mielenkiintoinen tapaus. Maahan on ollut hyvin metsäinen maa. Melkein kaikki metsät on hakattu puuttomaksi ja siitä on tullut nyky ihmiselle se alkuperäisen luonnon mukainen olotila. Nyt metsitystä,ennallistamista, ei katsotakkaan niin hyväksi kun nummimaastot muuttuvat peitteisiksi. Toki heillä on myös ongelmana suuret metaanipäästöjen soisesta maaperästä joka edellyttäisi ilmeisesti metsitystä päästöjen hillitsemiseksi. Suuri peurakanta hidastaa myös osaltaan metsityksen onnistumista ja peuroja tapetaan tietyiltä alueilta aika paljon. Samoin joitakin alueita on jouduttu aitaamaan metsän kasvun turvaamiseksi.

    Visakallo

    Islannissa on sama tilanne kuin Irlannissakin. Ympäristöväki vastustaa sielläkin metsittämistä, vaikka saari on alun perin ollut lähes kokonaan metsän peitossa.

    A.Jalkanen

    Katsoin Forest Europe 2020 -raportista, että Irlannin metsäsektorilla olisi tosiaan kasvun mahdollisuuksia. Metsää on pinta-alasta vasta rapiat 10 prosenttia. Riskinä näkisin vieraslajien kuten sitkankuusen suosion metsätaloudessa. Turvemaat ovat varmaan tällä hetkellä suureksi osaksi lammaslaitumia, joka ei ole pahin mahdollinen maankäyttö niille, eli hiilidioksidipäästöt ovat pienemmät kuin olisi peltona.

    Wikipedian luvut ovat jo vanhat eli vuodelta 2008: ”Vuonna 2000 Irlannin maa-alasta 55 prosenttia oli laitumena, 7,2 prosenttia peltona, 2 prosenttia niittynä, 8,4 prosenttia metsää ja 15,8 prosenttia kosteikkoja.”

    isaskar keturi

    Jonkin aikaa Irlannin metsätaloudessa työskennelleenä voisi kertoa jotain. Irlanti on ollut täysin metsäinen maa (noin 90% pinta-alasta), jonka metsät on hävitetty (poltettu) eikä hakattu aikana jolloin engelsmannit piti irkkuja puskarosvoina.

    Irlanti käytti tehokkaasti EUn metsitystukea kuten muitakin EUn tukia vuosituhannen vaihteessa. Paikallinen metsähallitus teki maanomistajien kanssa metsityssopimuksia, jossa nummia metsitettiin pääasiassa sitkalla ja metsähallitus hoiti metsät ensimmäiseen päätehakkuuseen asti. Harvennuksiahan sitkalla tehdään 5 vuoden välein.

    FSC-sertivaatimuksissa on taisteltu vesistöjen (purojen) ja avoimen ympäristön säilyttämisestä sekä alkuperäisten metsien säilytyksestä ja lisäämisestä. Alkuperäisiä puulajia ovat mm. tammi ja saarni joita pyritään lisäämään niille sopivilla paikoilla.

    Lisäksi Irlannissa on yksi ikävä vieraslaji, joka lähes kokonaan estää rehevien laaksojen metsityksen ilman rajuja toimia. Alppiruusu pitää repiä pois juurineen.

    Muita ongelmia on myrskytuhot sitkametsissä erityisesti Länsi-Irlannissa.

    Irlantihan on suuri turpeen käyttäjä. Turvetta poltettiin kotien takoissakin.

    A.Jalkanen

    Longplay-julkaisussa kirjoitukset luontokadosta ja puun riittävyydestä.

    https://www.longplay.fi/lyhyet/loppuuko-vihrean-siirtyman-suomesta-puu

    FaceBookissa kaverini kommentoi tätä että puumarkkinat hoitavat asian: jos puun kysyntä kovasti kasvaa, sen hinta nousee mikä taas alentaa kysyntää.

    Scientist

    <p>Prof. Esa Vakkilainen (LUT) on Twitterissä kommentoinut perusteellisesti Hesarin metsäartikkelin väitteitä. Katsokaa !</p>

    A.Jalkanen

    Suora linkki keskusteluun auttaisi meitä jälkeenjääneitä joilla ei ole tiliä X:ään.

    Tolopainen

    Metsänomistajien pitäisi muka laittaa päänsä pölkylle yhteiskunnassa, jossa korporaatiot hallitsevat, vaativat jatkuvia palkankorotuksia uusia etuja kulutuksen ja päästöjen lisäämistä. Tämä peli ei vetelee. Liittopomot ja muut isotuloiset nauttivat veronkevennyksistä aivan samoin kuin muutkin, eivät he niistä luovu.

    Urpilaisen mainitsemaa sopimiseen perustuvaa yhteiskuntamallia ei ole koskaan ollutkaan. Sehän on tarkoittanut ay-liikkeen yksinvaltaa. Työmarkkinalainsäödäntöön eduskunta ei ole saanut muuttaa pilkkuakaan se on tuotu eduskuntaan liittojen sopimassa muodossa ja eduskunta on saanut toimia kumileimasimena. Sellainenn se mainostettu sopimisyhteiskunta. Turun telakalla katsottiin lakkopäivät sääkartoista, poutajaksot hyödynnettiin kesällä. Rautaruukilla Siuvatti marssitti joukkonsa lakkoon, jos tuli vähäinenkin erimielisyys. Myös Porvoon jalostamolla taistolainen pääluottamusmies hillui mielensä mukaan, kunnes sai loparit, yövuorossa nukkumisista.

    A.Jalkanen

    Ay pelkää vähän samaa kuin metsänomistaja: jos antaa vähän periksi alkaa kierre jolle ei loppua näy ja menneiden vuosien saavutukset mitätöidään. Työnantajapuoli aloitti riitelyn irtautumalla kokonaan keskitetystä sopimisesta. Siellä pitäisi olla yhteinen näkymä jatkosta kuten metsäpuolellakin.

Esillä 10 vastausta, 6,131 - 6,140 (kaikkiaan 6,717)