Paljonkohan saisi hiilikorvauksia, jos alkaisi polttamaan maaseudun autioksi jääneitä rintamamiestaloja? Rakentaisi pitkästä tavarasta tilalle uuden, purut seinänväliin ja välipohjaan. Ei mitään sähkö- eikä vesijohtoja, olisivat vain maisemataloina, ja tietenkin hiilensitojana. Ei muovia eikä uretaania seiniin niin kestäisivät pitkään.

Puurakentaminen ei vain tahdo pärjätä ainakaan kerrostalorakentamisessa taloudellisessa mielessä betonirakentamiselle.

Puurakentamisessa kosteuden hallinta on vaativampaa kuin betonirakentamisessa.  Betoniteknologia on yksinkertaista, kaikki osaavat sen ja elementtejä saa kaikkialta.  Rakennusliikkeen johtajana en ottaisi riesakseni puista grynderikohdetta.   Sitä paitsi suuri osa asuntokohteista on sellaisia, ettei julkisivusyistä puurakentaminen sovellu.  Kyllä puukerrostalot jäävät marginaaliin.

Puu soveltuu sen sijaan esim päiväoteihin, kouluihin tai varastoihin.

Nyt on taas hiilinielut otsikoissa ja ”kärkiasiantuntijat” vaativat maanomistajia maksumieheksi hiilinielujen kutistumisesta. On kuulemma allekirjoitettu maana sopimus, jolla hiilinielut (metsät) on muuttuneet yhteiseksi omaisuudeksi, mutta laskun maksaa metsänomistaja. Sama juttu kuin yritystoiminnassa Suomessa mutta päinvastoin – siellähän voitot käärii omistaja mutta laskut maksaa veronmaksaja. Metsissä tämäkin on päinvastoin – laskun maksaa metsänomistaja mutta voitot käärii veromaksaja???

EU:n hiilinielut ovat supistuneet vuodesta 2010 lähtien ja ovat nyt noin kolmanneksen pienemmät kuin vuonna 2005. Suurin selittäjä tälle on ilmastopaneelin mukaan se, että Euroopan metsät sitovat hiilidioksidia vuosi vuodelta vähemmän. Tämä johtuu metsien ikääntymisestä, luonnontuhoista sekä puun käytön lisääntymisestä.

Yksi syy hakkuiden lisääntymiselle Euroopassa on bioenergian kasvava käyttö. Käyttö on kaksinkertaistunut vuodesta 2005, ja sen ennustetaan edelleen kaksinkertaistuvan vuoteen 2050 mennessä. Suomessa bioenergia on tärkein uusiutuvan energian lähde.

Euroopan Ilmastopaneelin mukaan EU:n pitäisi varmistaa, että biomassan kysyntä pysyy kestävällä tasolla. Ratkaisuksi se ehdottaa päästökaupan ulottamista myös maankäyttösektorille. Nykyisessä päästökaupassa teollisuus ja energiantuottajat joutuvat ostamaan markkinoilta päästöoikeuksia aiheuttamiansa päästöjä vastaan. Tällä hetkellä hiilidioksiditonnin hinta EU:n päästökaupassa on noin 80 euroa. Tämä olisi pehmeä tapa rajoittaa bioenergian käyttöä. ”Ilman riittäviä kannusteita voimme joutua harkitsemaan jonkinlaisia rajoitteita bioenergian käytölle”, sanoo ilmastopaneelin puheenjohtaja Ottmar Edenhofer.

https://www.hs.fi/politiikka/art-2000010119878.html

Vaikea sanoa mitä tuo maankäytön päätökauppa käytännössä tarkoittaisi ja miten toimisi. Maatalouden  kustannukset ainakin nousisivat, jos turvemaaperän hajoamiselle tulisi päästömaksut. Saisivatko metsänomistajat rahaa 80 euroa per sitomansa hiilidioksiditonni? Jos Euroopan metsät vanhenevat ja kärsivät metsätuhoista, paraneeko tilanne jos hakkuita alennetaan – ehkä on alueita missä niitä pitäisi pikemminkin lisätä? Paljon kysymyksiä, vähän on vastauksia.

Eli se vanha kunnon aavistushakkuu on edelleenkin menestyvän metsätalouden kulmakivi!