Keskustelut Metsänomistus Metsien hiilinielu

Esillä 10 vastausta, 6,101 - 6,110 (kaikkiaan 6,717)
  • Metsien hiilinielu

    Merkitty: 

    Ollaanko yksityisen metsänomistajan metsien sitoma hiili nyt sosialisoimassa koko maan hyväksi? Miksi minä en saa metsänomistajana mitään hyötyä siitä, että metsäni sitovat hiiltä. Esim. alennuksia veroissa tai muuta vastaavaa. Jonkinlainen henkilökohtainen hiilirekisteri voisi olla metsänomistajalle etu.

  • Nostokoukku

    Puurakenteiden tavoiteikä on 100 vuotta. Nykyiset rakenteet kestävät ehkä puolet tuosta. Vanha puurakentamisen taito on menetetty eikä ole enää oikein sallittuakaan rakentaa ”ikuisia” rakennuksia. 70-80-luvulla rakennettuja puurakennuksia puretaan täyttä päätä, esim kouluja. Omalla kylällä kuusi 70-luvulla rakennettua rivitaloa odottaa purkamista. Homehtuminen ja lahoaminen on hyvässä vauhdissa. Sata vuotias mänty on juuri päässyt aikuisikään. Se pysyy hengissä helposti vielä toisen mokoman ja kuolleena honkanakin vielä toisen elinikänsä mittaisen jakson. Puurakennuksiin, nykyisellä rakennustekniikalla toteutettuihin, näitä hiilivarastoja on hyvin ajattelematonta tuhlata.

    A.Jalkanen

    Eikö hirsi, liimapuu ja clt ole ihan hyviä hiilivarastoja?

    Nostokoukku

    Varmaankin, mutta eivät kestä varastona läheskään yhtä pitkään kuin mänty-honka-maapuu -ketju. Eikä niiden anneta ollakkaan varastona pitkään. Täytyy saada moternimpaa ja purkaa pois.

    Kurki

    AJ: ”Tämä näkyy hyvin hiilinielujen hupenemisena viime vuosina ja siinä että joissakin etelän maakunnissa on oltu hakkuissa myös puuntuotannollisen kestävyyden ylärajoilla.

    Jos on ollut sellainen tilanne, että metsien liian korkea keski-ikä on alentanut metsien kasvua, niin silloinhan pitääkin välillä hakata enemmän, että metsien optimi kasvu saavutetaan. Jo 10…15 vuoden päästä nähdään parempaa kasvua ja hiilensidontaa.

    Kurki

    Varmaankin, mutta eivät kestä varastona läheskään yhtä pitkään kuin mänty-honka-maapuu -ketju.

    Polttoon kelpaava purkujäte taitaa mennä suurimmaksi osaksi bioenergiaksi eli korvaavat fossiilisia osaltaan ja estävät ilmaston muutosta. Se pystyyn jäänyt tai maassa oleva lahopuu ei ole fossiilisten korvaaja eli parempi olisi nekin korjata pois energiaksi ennen kuin lahoavat. Siis ilmaston kannalta katsoen.

    A.Jalkanen

    Juuri näin kuin Kurki kirjoittaa että on mahdollista pitää metsät hiilen sidonnan kannalta optimaalisessa rakenteessa. Tavoite vaatii erilaisia lääkkeitä eri maakunnissa. Valtakunnan tasolla ollaan tilanteessa jossa puuntuotannon metsät ovat hiljalleen vanhenemassa ja uudistuskypsien osuus on jo etelässä melko pieni. Niistä osa päätehakataan ja osa suojellaan.

    Joidenkin arvioiden  mukaan varttuneiden metsien harvennus- ja päätehakkuita voitaisiin hiukan vähentää ilman että se alentaisi hiilinieluja, koska isompi puustopääoma tuottaisi enemmän (mm. Pukkala ja Ilmastopaneeli?). Kuitenkaan se ei ole puun tilavuus vaan lehtivihreän määrä, joka ratkaisee pelin. Sen määrä tulisi maksimoida. Tähän tarvittaisiin laskelmia: millainen määrä viherhiukkasia on metsässä mahdollista ylläpitää, millä puulajeilla, missä päin Suomea ja millä metsänhoitomenetelmillä?

    pitkät neulaset

    <p>Rakennuksilla käytettävä puutavara on kuusta – en tarkoita että kyseiseltä taivaankappaleelta… Painekyllästetty on petäjää – se kyllästyy paremmin. Lämpökäsiteltynä petäjää lauteisiin käytetään myös. Saheita kun hakkailee kiinni,niin ei voi kuin ihastella kuinka tarkkaan puut jalostetaan tänä päivänä. </p>

    Nostokoukku

    Jos puu on niin huono hiilivarasto kuin tässä on todistelu, niin silloin puusta rakentaminen tulisi kieltää. Kuitupölkyt selluksi ja lankut polttoon.

    Kurki

    Vuonna 2021 puutuote CO2-varasto kasvoi -25,2 Mtn ja varastoa purkautui +21,5 Mtn eli puutuotenielu oli -3,6 Mtn.

    Kun uusiutuvalla puuenergialla korvataan fossiilista kivihiiltä, siinä vähennetään fossiilisia CO2-päästöjä ilmaan ja siitä tulisi laskea puutuotteille täysi nielu, sen sijaan että puutuotteiden päästöjä pidetään fossiilisten kanssa yhdenvertaisena, jotka pitäisi lopettaa, joka on järjetön vaatimus.

    Puutuotevarastojen CO2-poistumasta uskoisin ainakin Suomessa ja miksei ulkomaillakin päätyvän suurimmaksi osaksi n. 75% polttoon tai uusio käyttöön eli silloin varaston CO2-poistuma olisi ollut vuonna 2021 0,25*21,5=  +5,4 Mtn ja silloin puuvaraston kasvua olisi tullut -25,2+5,4= n. -20 Mtn, jolla jo saataisiin maankäyttösektorin vertailutasot katettua.

    https://www.luke.fi/fi/seurannat/maatalous-ja-lulucfsektorin-kasvihuonekaasuinventaario/kasvihuonekaasuinventaario-2021-maataloussektorin-ja-maankayttosektorin-nettopaastoihin-ei-merkittavia-muutoksia-verrattuna-joulukuussa-2022-julkaistuihin-ennakkotietoihin

     

    A.Jalkanen

    Muistanko oikein että selitys maamme puutuotenielun pienuuteen piilee siinä että vuotuisesta tuotannosta valtaosa menee vientiin. Kotimaahan jäävää osuutta pitäisi saada kasvatettua nykyisestä – nimenomaan pitkäkestoisiin varastoihin kuten rakennuksiin ja rakenteisiin.

Esillä 10 vastausta, 6,101 - 6,110 (kaikkiaan 6,717)