Eivätkö Suomen talousmetsät muka ole ekologisesti kestäviä?  Muista en tiedä, mutta ainakin meidän metsät voivat hyvin.

Tarkoittaneeko tuo sitä että jos maapallo jaetaan Suomen kokoisiin alueisiin niin minkään niistä alueista ei tarvitse tehdä mitään koska osuus on niin pieni.

Lauri

”Ilmastonmuutos on maapallonlaajuinen ilmiö, jossa meidän metsäalamme osuus on hyvin pieni, eli ei sillä pelasteta maapalloa ilmastonmuutokselta. Siksi meidän ei pitäisi maksimoida puun käyttöä vaan optimoida metsien käyttöä kaikki hyödyt mukaan lukien.”

Tämä on juuri sitä luonnonsuojelua jossa valitaan itselle mieluiset tavoitteet.

Sanoinko edellä että meidän ei tarvitse tehdä mitään? Ei optimointi sitä tarkoita. Tekemisen tarve syntyy sekä sisäsyntyisesti että kansainvälisistä sopimuksista.

Eikä optimointi tarkoita sitäkään että metsänomistajan omistusoikeuden yli saisi kävellä. Ymmärrän kyllä sekä rationaaliset että irrationaaliset pelot aiemman kehityksen valossa. Nykyisenkin, kun tuntuu että aikaansaamamme hiilinielut on sosialisoitu yhteisiksi koko EU:n tasolla ja kun metsästä voi tulla no go -alue, kun siellä on paljon luontoarvoja.

Totta kai luontoväki painottaa heidän tärkeitä tavoitteitaan, sitä vartenhan he ovat olemassa.

Julkinen valta on tässä puun ja kuoren välissä, kun sen pitäisi saada metsänomistajat tukemaan yhteisiä tavoitteita. Onko sillä väliä mitä metsä tuottaa, jos siitä tuotteesta tai hyödystä saa rahaa, muustakin kuin puusta? Esimerkiksi lahopuusta, virkistysarvosta tai maisemasta? Se on selvä, että puun käyttö työllistää ja tuottaa kerrannaisvaikutuksineen eniten, mutta paikallisesti esimerkiksi luontomatkailu voi työllistää. (Matkailu voi olla myös kotimaan matkailua, ei pelkästään lentäen tapahtuvaa joulupukkiökymatkailua Rovaniemelle.)

Jos muita kuin puutuotannon hyötyjä tuotetaan hieman lisää, jää enemmän hiilinieluja yhteiseen EU-pottiin ja hiilineutraalius on helpompi saavuttaa aikataulussa. Jos nähdään haittoja, esimerkiksi metsätuhoja, metsien käyttöä voidaan lisätä. Ikärakenne on metsissä nyt kohtalaisen nuorekas, joten aivan heti näitä ei pitäisi syntyä.

Hakkuiden siirtyminen meiltä muualle ei välttämättä aiheuta haittaa siellä muualla, vaan voi tuottaa hyötyjä sekä meillä että muualla. Haitta perustuu oletukseen, että kaikki meillä tekemättä jäävät hakkuut siirtyvät luonnontilaisiin sademetsiin. Tälle oletukselle ei ole oikein pitäviä perusteita vaan hakkuut voivat siirtyä minne tahansa. Vaikka uusiin istutusmetsiin tai Kanadaan.

Aika monesta asiasta olen  Timpan kanssa samaa mieltä. Monessa paikassa matkailijat karsastavat tuoreita hakkuuaukkoja. Kysymys on kuitenkin enemmänkin hakkuiden kokonaistasosta ja siitä millaisia menetelmiä käytetään. Kokonaisuus hyötyisi jatkuvapeitteisyyden lisäämisestä sopivilla kohteilla.

Vaikka metsämaaperä (joskus puustokin) voi olla kohtuullisen pysyvä hiilivarasto, sen lisäämisestä meitä ei juurikaan palkita. Karike ja lahopuu huomioidaan kyllä kasvihuonekaasujen inventaariossa metsämaaperän hiilinieluna. Vanhojen metsien päätarkoitus ei olekaan olla hiilivarasto, vaan monimuotoisuuden varasto. Turvemaiden hiilivarastot muodostavat poikkeuksen: ne ovat niin suuret, että hiilivaraston hupenemista kannattaa estää.