Lopuksi (tässä hiukan editoitu versio):

”Soiden hoito ja ennallistaminen on rakettitiedettä, kuten professori Annamari Laurén sanoo. Ennallistamisinnossa pitää muistaa ojitetun suon sukkessio, joka on muuttanut ojikoistamme suurimman osan jo hyvinkin metsän kaltaisiksi turvekankaiksi. Turvekerros on osassa näistä jo ohut ja näin ollen myös maaperän päästöt pienet.

Missään tapauksessa ei kannata ennallistaa metsäksi luettavaa maa-alaa kosteikoksi, koska se lasketaan metsänhävitykseksi, josta tulee ankarat laskennalliset päästöt. Päälle vielä kansallinen häpeä, joka on jo melko suuri rakentamisen aiheuttaman metsänhävityksen vuoksi.

Hiilinieluasioista ja soista voi lukaista lisää Luonnonvarakeskuksen blogeista. Esimerkiksi Henrik Heräjärvi, Juha-Pekka Hotanen ja Mikko Kurttila: ”Hiilinielunhallinnasta varastonhallintaan”.

Kiitos Tonille rakentavasta dialogista, josta varmasti moni lukijakin on saanut ajattelulle virikettä!”

….ja luontoväki markkinoi metsienkäytön rajoitteita edistääkseen matkailua ,joka vie käytännössä luonnon kannalta ojasta allikkoon.

Onhan se hienoa hurauttaa Lappiin toiselta puolelta maapalloa nauttimaan ison hiilijalanjäljen tuottavista nautinnoista muutaman tunnin ajan ja kiireellä takaisin. Luontokato ei huoleta yhtään. Homma toki työllistää ,mutta hinta luonnon kannalta on kohtuuton. Pitäisi muistella korona-aikaa ,jolloin päästöt leikkautuivat ihan kunnolla ilman poliittisia toimenpiteitä. Se vain kertoo ,miten suuri vaikutus turhalla kulutuksella on. Matkailua pidetään myönteisenä asiana ,mutta luonnon kannalta tilanne on täysin toinen.

Linkki: https://www.metsalehti.fi/uutiset/luke-lapissa-suurin-metsien-nettonielu-etela-savo-paastolahde/#5dfaa1a5

Puuston ja maaperän yhteenlaskettu nettonielu on suurin Lapin maakunnassa, kertoo Luonnonvarakeskus (Luke). Siellä metsien kokonaisnielu oli vuosina 2015–2021 keskimäärin 9,8 miljoonaa hiilidioksidiekvivalenttitonnia vuodessa. Kaksi kolmasosaa tästä koostui puuston ja kolmasosa maaperän nielusta.

Tämä on hämmästyttävää, kun maaperän nielu on ollut kolmannes? Eli kivennäismaiden karikenielu on ollut reilusti suurempi kuin ojitettujen turvemetsien maapäästöt.

Onko Lapissa niin vähän ojitettuja turvemaametsiä, että sieltä ei kovin paljon maapäästöjä ole tullut vai onko ojitukset näitä karuja turvemaapohjia, jotka kerryttävätkin turvetta? Lukehan nosti 2021 Suomen ojitusalueiden kokonais turvemaapäästöjä metsissä ja turvepelloilla ja vähensi metsien karikenielua kivennäismailla, jolloin päästöjä maankäyttösektorille tuli lisää  noin +10 M tn-ekv. Saman verran Luke ”teknisellä korjauksella” laski metsämaan vertailutason nielua noin -24 M-ekv-tonnista noin -14 M ekv-tonniin ilman puutuotteita.

Tilastokeskus on poistanut nuo vanhimmat maankäyttösektorin kasvihuokaasulaskelmat, joissa oli hyvä taulukko-yhteenveto päästöistä ja nieluista pitemmältä ajalta kaikissa maankäyttöluokissa eli metsämaa, viljelysmaat, kosteikot, rakentaminen, ruohikkolaueet ja puutuotteet, josta oli helppo katsoa maankyttösektorin nettonielut sekä metsämaan kivennäimaiden karikenielut ja orgaanisten maiden (ojitetut turvemaametsät) maapäästöt ja ym.

Nyt nämä tiedot ovat palasina jossain niin Luken tai Tilastokeskuksen julkaisuissa, joista on vaikea saada samanlaista vuosivertailua ja kokonaiskuvaa.

Täältä löytyi LUKElta vuoteen 2021.

https://www.luke.fi/sites/default/files/2022-12/LULUCF-sektorin%20nielukehitys%201990%E2%80%932021_14122022_.pdf

Aika omituista. Kyseessä ei siis ole metsien CO2-hiilinielujen osto fossiilisten päästöjen korvaamiseksi, vaan jo olemassa olevien hiilivarastojen käyttö fossiilisten päästöjen korvaamiseksi.

Jos tuon siirrettäisi Suomeen, metsäomistaja voisi myydä oman metsän hiilivarastonsa fossiilisten käyttäjälle ja hakata kuten tähänkin asti metsiään, kunhan metsän hiilivarasto säilyy.