Keskustelut Metsänomistus Metsien hiilinielu

Esillä 10 vastausta, 6,021 - 6,030 (kaikkiaan 6,689)
  • Metsien hiilinielu

    Merkitty: 

    Ollaanko yksityisen metsänomistajan metsien sitoma hiili nyt sosialisoimassa koko maan hyväksi? Miksi minä en saa metsänomistajana mitään hyötyä siitä, että metsäni sitovat hiiltä. Esim. alennuksia veroissa tai muuta vastaavaa. Jonkinlainen henkilökohtainen hiilirekisteri voisi olla metsänomistajalle etu.

  • suorittava porras

    Näpit irti turvepelloista! Ne ovat tärkeä osa huoltovarmuutta. Turpeen energiaköytön sössiminen on jo riittävän iso virhe. Katseet ja toimet tulee keskittää kulutuksen rajoittamiseen.

    Metsuri motokuski

    Anneli varmaan tarkoitti käytöstä poistettuja turve peltoja ja tyhjennettyjä turvesoita. Kyllähän ne pitäisi ensitöikseen ennallistaa.

    A.Jalkanen

    Aivan: ensiksi turvesuon pohjat ja tarpeettomat eli käytöstä poistuneet turvepellot muuhun käyttöön. Elinkelpoisille jatkaville tiloille ei peltojen käyttörajoituksia tietenkään kannata laittaa.

    A.Jalkanen

    https://www.metsalehti.fi/uutiset/luke-lapissa-suurin-metsien-nettonielu-etela-savo-paastolahde/#d22ca7cc

    PEFC kriteeri 2: Metsien puusto säilytetään hiilinieluna.

    Ristiriita?

    Nostokoukku

    Missäs ne suurimmat suojelualueet ja vanhimmat puustot olivatkaan? Missäs niitä hakkuita eniten olikaan, etenkin turvemaiden hakkuita?

    A.Jalkanen

    Onpi Pohjois-Suomessa Osaran aukeat villiintyneet kasvuun! Mutta asiaan, eli päivän Hesariin hiilinielukommentit.

    ”Hajakommentteja.

    Jossain keskustelussa arveltiin, että vetysovellusten käyntiin saaminen kestää vielä pitkään. Kuitenkin tällainen toivoa antava uutinen: Suomen ensimmäinen suuren mittaluokan vihreän vedyn ja synteettisen metaanin tuotantolaitos on aloittamassa toimintaansa Harjavallassa jo ensi vuoden aikana.

    En usko että NASAn tulokseen tulisi suurta heittoa luonnonsoista, koska niiden päästelemä metaani muuttuu ilmakehässä hiilidioksidiksi jota satelliitti mittaa. Siltä voi jäädä huomaamatta tuore hajoamaton metaani, mutta toisaalta turpeen kasvuun sitoutuvan hiilidioksidin se näkee. Kokonaiskuva ei muuttune, vaikka huomioitaisiin luonnonsoiden päästöt ja nielut. Samaa viestiä kertovat suotutkijat.

    Kiinan kohdalla pitää muistaa että kun maa on meille kulutustavaroiden tehdas, osa päästöistämme on ulkoistettu kiinalaisten päästöiksi. Kokonaistasetta ei saada sellaiseksi että se olisi kaikille reilu. On valittu sellainen tilastointitapa, joka on käytännössä mahdollinen toteuttaa.

    Puun käytöstä voi lukea Luken blogista otsikolla ”Kysyntä ohjaa puuta polttoon”. Siitä näkyy että iso osa hakatusta puusta ohjautuu suoraan tai jäteliemistä polttoon energiaksi, ja siis vain osa vientituotteisiin. Päästötasettamme ja arvonlisäämme voidaan parantaa lisäämällä puun käyttöä pitkäikäisiin tuotteisiin ja vähentämällä energiakäyttöä.

    Tonille pitää huomauttaa, että aivan suotta demonisoit avohakkuita. Suurin osa vuotuisista hakkuista on harvennushakkuita. Jos avohakkuista laajemmin luovuttaisiin, se olisi tuhon tie sekä hiilinieluille että metsien ilmastokestävyydelle. Avohakkuut ovat tarpeen varttuneiden metsien uudistamiseksi ja sekametsien säilyttämiseksi. Hakkuiden kokonaismäärä on toki ratkaiseva osio hiilinielujen kannalta, joten niitä tulisi nyt hieman himmailla. Uusimpien metsien inventointitulosten mukaan muutama metsäkeskusalue on edelleen hiilipäästö ja suurimmat nielut ovat Pohjois-Suomessa.”

    https://www.hs.fi/politiikka/art-2000010057678.html

    Nostokoukku

    Osaran aukeiden villiintyminen ei paljon Lapin nieluja hetkauta. Aukeat olivat pinta-alaltaan n. 20 000 ha. Lapin läänin pinta-ala on n. 100 000 neliökilometriä, josta maata 92 600 neliökilometriä. UKK puistolla on jo huomattavampi merkitys, se on pinta-alaltaan yli 2 500 neliökilometriä.

    A.Jalkanen

    Jatkokommentti T.A.:lle:

    ”Hiilinielut ovat metsien inventointien mukaan korkeimmillaan keski-ikäisissä talousmetsissä, ei erämaissa. Pohjois-Suomessa metsien ikärakenne on nyt kasvun kannalta melko optimaalinen mutta jo pikku hiljaa vanheneva. Hakkuiden vähentäminen, metsien tihentyminen ja kiertoaikojen jatkaminen lisäisivät vuotuisia hiilinieluja lähivuosina, mutta pitkällä aikavälillä vaikutukset saattaisivat olla päinvastaiset.

    Maaperäasiat ovat vielä osin huonosti tunnettuja. Itse uskoisin että jaksollisen tasaikäismetsän suurempi vuotuinen keskikasvu korvaa uudistamisvaiheen suuremmat maaperän päästöt myöhemmin korkojen kera. Todennäköisesti metsämaa-maaluokan suurimmat maaperän hiilipäästöt tulevat turvemaiden avohakkuilta – etenkin jos ojat ovat syvät. Niillä saataisiin päästöjä alemmaksi panostamalla peitteiseen metsänhoitoon ja mataliin (mielellään padoilla säädettäviin) ojiin.”

    Metsuri motokuski

    Nostokoukku: Ukk puiston hiilinielu on kyllä aika vähäpätöinen. Kasvavia metsiä siellä on aika vähän. Pääosa metsistä on vanhoja metsiä joidenka kasvu on hidasta. Kolmas osa suurin piirtein tunturipaljakoita joidenka nielusta ei voi puhua. On tullut sen verran ristiin rastiin rampattua tuolla että aika hyvin on nurkat tullut koluttua.

    A.Jalkanen

    Kerta vielä Hesariin! Ehkä pienen pientä liennytystä havaittavissa vuorovaikutuksessa? Toisin kuin monimuotoketjussa.

    ”Suometsissä kasvaa viidesosa metsiemme hiilinielusta, joten ei hyvin puuta kasvavia suometsiä kannata ennallistaa. Monimuotoisia, runsaspäästöisiä ja huonosti puuta tuottavia osioita kyllä.

    Ei voida maksimoida metsän hiilivarastoa (hiilitasetta) ja hiilinielua yhtä aikaa, vaan pitää valita näistä toinen. Metsien vanheneminen lisää varastoja, mutta heikentää kasvua. Tämä on hyvin todennettu metsäalan tutkimuksissa. Jos metsiä harvennetaan ajoissa ja saadaan näin puiden latvukset pidettyä pitkään vihreinä, hyvän kasvun aikaa voi olla mahdollista pidentää nykyisestä. Kasvu kun on suorassa suhteessa lehtivihreän määrään.

    EU:lle on luvattu hiilinielutavoitteet, ei hiilivaraston tavoitetta. Paikallisista ja väliaikaisista avohakkuualojen hiilivarastojen vähenemisistä huolimatta metsiemme kokonaishiilivarasto kasvaa edelleen joka vuosi. Hakkuiden painopiste kyllä saisi siirtyä jonkin verran kohti pohjoista, jotta kaikki maamme alueet säilyisivät hiilinieluina.”

Esillä 10 vastausta, 6,021 - 6,030 (kaikkiaan 6,689)