Kirjoitin ”palon vaikutuksen piirissä olleesta puusta” enkä ”palaneesta puusta”. Prosenttia voi tutkia alan kirjallisuudesta Esim. Wildland Fire Management – Handbook for Trainers (FAO). Suomalaiset tekijät.

Kommentti Pasille ja Tonille.

Hakkuiden siirtyminen meiltä muualle vaikuttaisi globaaliin hiilitaseeseen, mutta veikkaan että ei välttämättä haitallisesti. Puun kysynnän kasvu muualla ja kysynnän aleneminen vastaavasti Pohjoismaissa voisi olla pääosin positiivista kehitystä. Etelämmäksi voidaan perustaa nopeakasvuisia istutusmetsiä kotoperäisillä puulajeilla. Pohjoisen havumetsävyöhykkeen alihyödynnettyjä metsiä voidaan ottaa käyttöön. Nyt niiden kasvu ja tuotto menee hyönteisille ja metsäpaloille.

Olen samaa mieltä kansantalouden kerrannaisvaikutuksista. Jos meillä alennetaan hakkuita ja metsänomistajat alkavat vastaavasti tienata enemmän hiilinieluilla ja arvokohteista maksettavalla ympäristötuella (nimeltään luonnonarvokauppa, ekosysteemipalvelujen kauppa tms.), sillä on hintansa. Silläkin on hinta (jonka suuruutta emme vielä tiedä), että meillä menee pitempi aika päästä hiilineutraaliuteen ja EU.n hiilinielutavoitteisiin.

Silläkin on hinta, jos metsämme eivät kestä ilmastonmuutosta. Päätöksentekoon tulee vaikeusastetta siitä, että meillä ei ole täsmällistä mallia jolla laskea vaikkapa sitä, miten suojelualueiden pinta-alan lisääminen vaikuttaa metsien ja metsälajien kestävyyteen ilmastonmuutosta vastaan. Osa vaikutuksista on positiivisia ja osa negatiivisia, esimerkiksi vanhojen kuusikoiden suojelu vaikuttaa molempiin suuntiin Etelä-Suomessa.

Meidän tulisi valita hiilinielujen kohennuskeinot maankäyttösektorilla niin, että ne aiheuttaisivat mahdollisimman vähän metsien kasvun ja käyttömahdollisuuksien alenemista. Turvemaametsien hoidon puolelta näitä keinoja löytyy ja myös turvepeltojen hoidosta maataloudessa. Hakkuumäärät määräytyvät markkinoilla ja nyt ”onneksi” suhdanne kääntyi juuri kun tarvitsemme lisää hiilinieluja kiperässä tilanteessa.

https://www.hs.fi/kotimaa/art-2000009989869.html

Jälleen hyviä havaintoja nimimerkiltä Kurki. Missä luuraa metsäkadon päästö? Se oli mukana ainakin Kioton sopimuksen raportoinnissa joka päättyi vuoteen 2020. Linkin jutussa Raisa arvelee aika kaukonäköisesti että joustot voidaan tarvita hiilinielujen kattamiseen eikä niistä riitä metsäkadon päästöjen kattamiseen. Juuri näin vaikuttaa käyvän että joustot tarvitaan.

Metsäkadossa on muistettava se että vaikka rakentaminen aiheuttaa suurimman pinta-alan, maatalouden uuden turvepellon tekeminen aiheuttaa per pinta-alan yksikkö suuremmat päästöt.

Metsäkadon päästöhistoria luku 1.4 alkaen sivulta 15.

https://jukuri.luke.fi/bitstream/handle/10024/551722/luke-luobio_31_2022.pdf?sequence=1&isAllowed=y

Assmuth, A., Lintunen, J., Wejberg, H., Koikkalainen, K., Uusivuori, J. & Miettinen, A. 2022. Metsäkadon ilmastohaitta ja hillinnän ohjauskeinot Suomessa. Luonnonvara- ja biotalouden tutkimus 31/2022. Luonnonvarakeskus. Helsinki. 96 s.

En ole tutkinut viimeisimpiä kasvihuonekaasujen inventaarion raportteja, mutta olettaisin, että metsäkadon päästöjen pitäisi löytyä sieltä tauluista jotka on raportissa mainittu: CRF-taulut 4.1, 4.B ja 4.E.

Finland. 2022 National Inventory Report (NIR) s. 312:

4.A.1. Forest Land remaining Forest Land CO2 L, T Tier 3, Tier 2

4.A.2. Land converted to Forest Land CO2 L, T Tier 3, Tier 2

4.B.1. Cropland remaining Cropland CO2 L, T Tier 3, Tier 2

4.B.2. Land converted to Cropland CO2 L, T Tier 3, Tier 2

4.C.1 Grassland remaining Grassland CO2 L, T Tier 3, Tier 2

4.C.2 Land converted to Grassland CO2 T Tier 3, Tier 2

4.D.1. Wetlands remaining Wetlands CO2 L, T Tier 3, Tier 2

4.E.2. Land converted to Settlements CO2 L,T Tier 3, Tier 2

https://unfccc.int/documents/461893

Metsäkadon päästöjen täytyy sisältyä noihin converted-luokkiin siltä osin kuin muutos on metsästä johonkin muuhun luokkaan. Hehtaarimääriä näköjään raportoidaan vain vuoteen 2020 saakka, joten en tiedä jatkuuko homma edelleen.