Keskustelut Metsänomistus Metsien hiilinielu

Esillä 10 vastausta, 5,931 - 5,940 (kaikkiaan 6,715)
  • Metsien hiilinielu

    Merkitty: 

    Ollaanko yksityisen metsänomistajan metsien sitoma hiili nyt sosialisoimassa koko maan hyväksi? Miksi minä en saa metsänomistajana mitään hyötyä siitä, että metsäni sitovat hiiltä. Esim. alennuksia veroissa tai muuta vastaavaa. Jonkinlainen henkilökohtainen hiilirekisteri voisi olla metsänomistajalle etu.

  • Kurki

    Aika ala-arvoista uutisointia, että Ollikaiset saavat levittellä valheita 7 miljardin päästöoikeuksien ostoista ja jätetään laskelmistä pois oleellisia nieluja.

    Miksi tuossa keskustelussakaan tästä erillisjoustosta Mäkipää ei maininnut mitään? Aika onnetonta.

    Komissiohan tälle kaudelle oli jo poistamassa Suomen erillisjouston, mutta EUn jäsenmaat estivät sen.

    Miksi ei tapahtuisi seuraavillekkin kausille näin?

     

    Visakallo

    EU:n parlamentin ja komission kokoonpano tulee 2024 vaaleissa muuttumaan. Jäävät ilmastoasiat aika paljon vähemmälle huomiolle, kun on tullut niin paljon aivan uutta pohdittavaa.

    Nostokoukku

    Ilmastoasiat jäävät senkin takia vähemmälle huomiolle, koska Eu:n ”kuningaskunta” Saksa lisää ruskohiilen polttoa.

    Visakallo

    Ovat Saksassakin huomanneet, ettei sielläkään aina tuule. Siellä tahtoo olla jopa kuukauden pituisia vähätuulisia jaksoja.

    A.Jalkanen

    Tavallaan melko turha miettiä tarkkoja lukuja, kun komission kanssa kaikki on epävarmaa kunnes kaikesta on sovittu. Ensi vuonna saadaan jo uusi komissio, emmekä tiedä millainen matopurkki heillä on ja millaisia jekkuja sieltä löytyy. Hetkellisestä helpotuksesta huolimatta pitkän aikavälin näkymä lienee sellainen, että metsien suurimmat hakkuutasot lienee nähty joksikin aikaa viimeisessä huippusuhdanteessa.

    Visakallo

    Aika kovakalloista porukkaa tahtoo täältä Suomestakin löytyä, kun esittävät aivan vakavalla naamalla metsien kiertoaikojen pidentämistä, vaikka sen seuraukset on jokaisen nähtävissä Saksassa ja sen naapurimaissa, ja samoin täällä Suomessa, jossa mm. Helsingin, Lahden ja Jyväskylän kaupunkien metsien suojellut vanhat kuusikot ovat jo kuolleet ja kuolemassa kirjanpainajien toimesta pystyyn. Ainoastaan männyn kiertoaikaa voidaan ilman vakavia seurauksia pidentää Suomessa.

    MaalaisSeppo

    <p>Millähän keinolla sitä metsien kiertoaikaa voidaan pidentää? Yhtään toimenpide-ehdotusta en ole huomannut julkisuudessa. Periaatteessahan metsien kiertoaika pitenee koko ajan itsestään, kun hakkuut ja luonnollinen poistuma ovat kasvua pienemmät. Keskustellaa tyhjästä, ehkä se on hyvä – ei vaikutusta metsätalouteen.</p>

    A.Jalkanen

    PEFC:n uudistusten vaikutus hakkuisiin ja tuloihin on arvioitu. Ei ole uusi asia mutta laitan tähän kertauksen vuoksi, ja että on jokin lähde johon viitata, jos tarvitsee asiasta tietoa.

    ”Soiden sekä vesistöjen ja lähteiden suojakaistojen leveyden kasvu vähentää myytävissä olevan puun määrää. Suojakaistojen, joilla hakkuuta on rajoitettu, pinta-ala kasvaa n. 395 000 ha. Vuotuisen hakkuumäärän arvioidaan vähenevän tämän vuoksi valtakunnan tasolla n. 143 000 m3. Säästöpuiden määrän ja läpimitan kasvu vähentää hakkuumäärää n. 425 000 m3 vuodessa. Yhteensä em. muutokset vähentävät hakattavissa olevan puuston vuotuista määrää n. 570 000 m3, joka on alle prosentti vuosittain toteutuneista hakkuumääristä.

    Valtakunnan tasolla em. kriteerimuutokset pienentävät metsänomistajien saamia vuotuisia hakkuutuloja tämän arvion mukaan n. 20,5 milj. eurolla. Vähenemä on noin 0,9 % kantorahatuloista, jotka ovat olleet keskimäärin n. 2 200 milj. euroa vuodessa kaudella 2015–20.”

    https://pefc.fi/wp-content/uploads/2022/02/PEFC-vaatimusmuutosten-vaikutusten-arviointi-TapioPTT-20210929.pdf

    Rukopiikki

    Kai nyt puhtailla vesilläkin joku rahallinen arvokin on, viihtyisyysarvoista puhumattakaan. Puhtaat vedet ovat osa ihmisenkin viihtyisyyttä ja siten elintasoa. Sitähän sitä elintasoahan sitä setelirahallakin haetaan.

    A.Jalkanen

    Vesistöjen kannalta on tärkeää erityisesti se mitä maa- ja metsätalouden turvemailta valuva vesi sisältää.

    Tuoreessa tutkimuksessa havaittiin kangasmetsissä (kivennäismailla) lähes yhtä suuria hiilen varastoja maaperässä kuin puustossa. Tässä on varmaan laskettu niin että puuhun luetaan elävän puun osat: runko, latvus, kannot ja juuret. Maaperään lasketaan sitten kaikki muu ekosysteemin hiili: kuollut puu, karike, humus ja kivennäismaaperään sitoutunut hiili.

    https://www.metsalehti.fi/uutiset/tutkimus-kangasmetsien-hiilta-varastoituu-lahes-yhta-paljon-maahan-kuin-puuhun/#d22ca7cc

Esillä 10 vastausta, 5,931 - 5,940 (kaikkiaan 6,715)