Keskustelut Metsänomistus Metsien hiilinielu

Esillä 10 vastausta, 5,911 - 5,920 (kaikkiaan 6,862)
  • Metsien hiilinielu

    Merkitty: 

    Ollaanko yksityisen metsänomistajan metsien sitoma hiili nyt sosialisoimassa koko maan hyväksi? Miksi minä en saa metsänomistajana mitään hyötyä siitä, että metsäni sitovat hiiltä. Esim. alennuksia veroissa tai muuta vastaavaa. Jonkinlainen henkilökohtainen hiilirekisteri voisi olla metsänomistajalle etu.

  • Nostokoukku

    Pitäisikö taimikonhoidosta kaadetut vesat korvata tai ensiharvennuksessa hakatut rungot korvata oletuksella, että vesoista ja kuiturungoista olisi kasvanut tukkirunkoja? Joku kohtuus se pitää nyt olla kerjätessäkin. Että vielä korvausta siitä, että joku jarruttaa tekemästä ahneuksissaan hallaa itselleen hakkaamalla parhaassa kasvussa olevaa puustoa aukeaisi.

    A.Jalkanen

    Jyri Seppälä oli eilen äänessä sekä Metsätieteen päivillä Viikissä että Tiedekulman striimissä. Pääviesti: päästövähennystavoitteisiin on vaikeaa päästä, ja ellei nyt päästä, 2030 jälkeen se tulee olemaan vielä vaikeampaa. Vajeet otetaan korotettuina huomioon seuraavalla kaudella ja tavoitteet kiristyvät entisestään. Jos tavoitteisiin ei päästä, veronmaksajille tulee lisäkuluja mutta myös hakkuiden vähentämisestä tulisi lisäkuluja verotulojen vähentyessä. Ratkaisu olisi: enemmän rahaa vähemmästä eli jalostusasteen nosto.

    Aika optimistisesti otsikoitu YLE:ltä, mutta kyllä nuo jutussa esitetyt keinot ovat varmaan vaikuttavia ja toteutuskelpoisia, eli maltillinen kiertoajan pidennys ja maltillinen hakkuumäärien alennus. Hakkuut kohdistuisivat enemmän kasvatusmetsiin. Viimeinen harvennus voidaan monesti tehdä yläharvennuksena hyvin hoidetuissa kuusikoissa ja männiköissä. Puuston tiheyden nostoa on myös ehdotettu, mutta se on riskialtis tie metsätuhojen kannalta.

    https://yle.fi/a/74-20054748

     

     

    Timppa

    On tutkijoilla keinot vähissä.  Hakkuiden supistaminen tarkoittaa tietenkin tehtaiden alasajoa ja työttömyyden lisääntymistä.  Samalla puuenergian saatavuus vähenee ja fossiilisen käyttö lisääntyy.  Puuhassa ei ole mitään järkeä edes päästömielessä.  Puhumattakaan yhteiskunnallisesta hyväksyttävyydestä tilanteessa, jossa Saksassa poltetaan tolkuttomasti kivihiiltä, Intiasta ja Kiinasta puhumattakaan.

    Kemera-tuki ei ole parantanut taimikoiden hoitoa.   Huonosti kasvia metsiä pitää haittaverottaa.  Oli kyse millä tahansa tavalla käsitellyistä metsistä tai taimikoista.

    Timppa

    Ja vielä.  Eihän yläharvennus paranna metsänkasvua vaan päin vastoin pienentää sitä, koska parhaat puut hakataan.  Eri asia on se, että metsänomistajan tulo saattaa parantua, jos ne pienemmät puut alkavat kasvaa kunnolla.  Valitettavasti vanhemmissa kuusikoissa käy täysin päin vastoin.  Puut lopettavat kasvunsa kuten Berza tuolla ”jatkuva kasvatus”-osiossa kuvaa.  Saattaa tulla vielä pahempia vahinkoja.

    Metsänkasvatus on hyvin yksinkertaista puuhaa.  Kaikki normaalista harjoitellusta systeemistä poikkeavat viritelmät johtavat huonoon tulokseen.

    e-salo

    Toi jalostusasteen nosto ratkaisuksi olis toki hyva, mutta ei niin yksioikoinen.

    Jos jalostusastetta nostetaan, niin se tietaa lopputuotteeseen Suomessa enempi rukkasenjalkia, eika kilpailukyky oo kaikessa kovin hyva. Lopputulos voi menna miinukselle.

    Sekin pitaa ottaa huomioon, etta kuluttajat vientimaissa ostaa mieluusti kotimaaassaan  tehtyja lopputuoteita.

    Kurki

    https://yle.fi/a/74-20054748

    Eikö tämä ole vähän vanhentunutta horinaa samoin kuin Ollikaisen ja Seppälänkin, että Suomea odottaa 7 miljardin lasku, sillä Luke on tehnyt korjauksen metsänielun vertailutasoon, joka nyt on – 14,84 Mtn ja aiempaa -23, 49 M-tonnia 9 Mtn pienempi ja joka saavutetaan jo 11 milj.m3:n hakkuusäästöllä. Viime vuoden hakkuusäästö oli 103,5-88,9= -14,6 milj.m3, jonka vastaa CO2-nielua -19,00 Mtn.

    Tänä vuonna voisi siis hakata 3,6 milj.m3 enemmän.

     

    A.Jalkanen

    Vaikka nyt näyttää että nykyisestä laskentakaudesta selvitään, hiilinielujen tavoitteet tiukkenevat jatkossa ja tulee taas seuraava metsäteollisuuden huippusuhdannekin.

    Semmoista mietin, että eikö valtion kannattaisi maksaa ennemmin hiilivuokraa metsänomistajille kuin sakkoja EU:lle jos oikein kiperältä alkaa näyttää? Ihanne tietenkin olisi ettei kumpaakaan edellistä tarvittaisi, vaan hiilivuokrat saataisiin markkinoilta ja ne olisivat vaihtoehtoinen ansaintatapa puun myynnille.

    Teknisiä hiilinieluja odotellessa metsien hiilinielujen vahvistaminen on kustannustehokas ja nopea tapa. Suoran kustannuksen lisäksi on toki huomioitava kerrannaiset kansantaloudessa.

    Metsätieteiden päivän tiivistelmät ovat ladattavissa ja pian varmaan esitelmien  tallenteetkin. Kannattaa tsekata Jyri Seppälän esitys, ja lisäksi eilisen Tiedekulman keskustelun tallenne, jossa Jyri oli myös mukana.

    https://metsatiede.org/metsatieteen-paiva/ilmastonmuutos-metsassa/

    mehtäukko

    Kun ilma ja ilmasto liikkuu, on täyttä hulluutta takertua johonkin tavoitteeseen, kun muualla mällätään entiseen tahtiin.

    Kurki

    Miksihän Luken Raisa Mäkipää sanoo viime vuoden metsänielun tavoitetason olleen alle -14,84 Mtn. Ei kai tarkoiteta tuolla tavoitetasolla Lulucf- maankäyttösektorin metsämaan nielua, johon kuuluisi laskea maaperän päästöt ja nielut?

    Tässä Luken linkissä kyllä käy ilmi, että tavoitetaso olisi vain metsien kasvun ja poistuman erotuksen CO2-metsänielu.

    https://www.luke.fi/fi/seurannat/maatalous-ja-lulucfsektorin-kasvihuonekaasuinventaario/metsien-vertailutasolaskentaa-paivitetty-mahdollistaa-vertailutason-ja-viimeisimmassa-kasvihuonekaasuinventaariossa-raportoidun-metsanielun-vertailun

    A.Jalkanen

    Ei kai ole olemassa kuin yksi metsänielu: metsämaa-nimisen maankäyttöluokan nielu joka sisältää kaiken.

Esillä 10 vastausta, 5,911 - 5,920 (kaikkiaan 6,862)