Siinäpä sitä onkinm saaanto esimerkiksi rakennuksiin suomalaisesta tukkipuusta tukkiosuudesta ei kummoinen prosentti  ole. Prosentti olisi suurempi jos sahatavaraksi sahattavat puut oisivat paksumpia.  Sahausvaiheessa puolet puusta hukkaantuu ja seuraava työvaihe pienentää edelleen hiilinielua.

Kyllähän se perinteinen rakentaminen on tehokkain rakennustapa jos ajatellaan rakennuksiin sitoutuvaa hiiltä, pyöröhirsitalo kelopuusta, aidosta kelosta. Harmi että siitä kelopuusta ei ole mahdollista rakentaa, kasvu kestä viisisataa vuotta ja kukaan ei ole sanut selville montako puuta voitaisiin metsähehtaarilla kasvattaa, keloksi. Ehkä saantoa voitaisiin parantaa ja nopeuttaa jos rinnankorkeudeltaan noin 40 cm paksuja puita vöhön kerrassaan pihkotettas vaikkapa kymmenen vuoden aikana, se ois semmonen tekokelo. Metsähallitus yritti tehdä keloja moottorisaha työnä poistamalla kaarnan tyveltä, maallikot jotka tiesi nauroivat ja pieleenhän se meni,  muutaman vuoden kuluttua kaatuivat maahan.

kun puu sahataan suorakiteen muotoon laudoiksu lankuiksi niin keskimäärin kuutioon jalostettua tavaraa tarvitaan kaksi kuutiota puuta, sitten sitä höylätään ja pätkitään ja poistetaan vikaisuutta ja väkisinkin syntyy hukkapätkää niin ei siitä kummosta hiilijalanjälkeä synny, ja mitä pienemmästä puusta kyse sitä enemmän hukkaa ja  kuutioita syntyy ja liimaa menee osin hiilipohjaista.

Näin on printeisesti tehty esimerkiksi latoja. Ulkomaillaolen nähnyt valtavia halleja tehdyn. Siellä ei ole lumikuormaa mutta tuulikuormaa kyllä.  Suomen rakennusmääräykset eivät salli, insinööri ja arkkitehtikunta ei osaa laskea pyöreälle puullu ns lujuujuuslaskelmia eikä niitä ole niissä korteissa….valmiiksi laskettuna,  eikä mittausta voida soveltaa pyöreälle puulle kuten lankulle kun siitä mittaamisesta ei ole normeja….

<p>Pyöreälle puulle on tehty lujuuslaskelmia ja esim. taivutusmomentti ylittää niillä raja-arvot. Eli pyöreäpuu on lujempaa kuin vastaava sahattu puu. </p>