› Keskustelut › Metsänomistus › Metsien hiilinielu

Esillä 10 vastausta, 5,881 - 5,890 (kaikkiaan 6,887)
1 2 3 … 588 589 590 … 687 688 689

  • Metsien hiilinielu

    Lähetetty: 10.12.2018, 12:37

    Merkitty: 

    Ollaanko yksityisen metsänomistajan metsien sitoma hiili nyt sosialisoimassa koko maan hyväksi? Miksi minä en saa metsänomistajana mitään hyötyä siitä, että metsäni sitovat hiiltä. Esim. alennuksia veroissa tai muuta vastaavaa. Jonkinlainen henkilökohtainen hiilirekisteri voisi olla metsänomistajalle etu.

    Tekijä
    sitolkka
    Teema Metsänomistus Metsänomistus
  • Nostokoukku 18.10.2023, 10:16

    Näitä valetonneja on mukava muutella tarpeen ja laskijan mukaan. Ja kaikki ovat yhtä oikeassa tai väärässä.

    Kurki 18.10.2023, 18:53

    https://savonmaa.fi/articles/article/metsanielujen-miljardilaskuilta-pohja-pois

    Siis ojitusalueiden turvemaapäästöjen nousu aiheutti nettonielulaskentaan laskentamuutoksen, joka tiputti sen -23,49 M-tonnissa -14,84 M-tonniin.

    Olikohan tuo nosto nyt oikein harkittu, kun tämä vuosi ei ollut mitenkään lämmin ja ennätysmäiset sateet ovat pitäneet ainakin turvemaapohjien huonosti vetävät ojat täynnä vettä Juhannuksesta lähtien, joka vähentää varmasti CO2-päästöjä.

    https://www.europarl.europa.eu/resources/library/media/20221110RES52801/20221110RES52801.pdf

    Nostokoukku 18.10.2023, 19:19

    Tarkoitus pyhittää keinot. Ei siinä harkinnalla tai totuudella ole mitään tekemistä. Täällä on heinäkuun lopulta ollut ojat, purot ja joet niin täynnä vettä, että en muista monena keväänä olleen samanlaisia tulvia.

    A.Jalkanen 18.10.2023, 21:05

    Vetisistä ojista tullee kumminkii metaania joten laskelma männöö suunnillee oekeen suuntasesti.

    Kurki 18.10.2023, 21:09

    AJ:    Kts. em. MMM:n linkin sivun 4 kuvan oikeassa reunassa: puutuotteiden nettonielu -3,6 joka on kahden luvun erotus: varaston lisäyksen -25,2 ja poistuman 21,5. Nämä ovat hiilidioksiditonneja, CO2-ekv. Olen kuvitellut, että puutuotevarastoon vain tulee vuosittain lisää eikä poistumaa juuri olisi.

    Puutuotteiden varaston lisäys ja poistuma varmasti lasketaan Suomen kaikesta puutavaratuotannosta myös vientiin menevästä osuudesta. Luvut ovat niin suuret. Niinhän tehdään myös metsien hiilinielua laskettaessa. Myös vientiin menevä osuus poistumassa vähennetään metsien kasvun CO2-sidonnasta.

    A.Jalkanen 18.10.2023, 21:39

    Well done, Kurki! Kuulostaa erittäin uskottavalta selitykseltä. Varmistan vielä, mutta varmaan menee noin. Hyvä että jollain täällä kalkulaattori raksuttaa. Puuki on toinen luotettava laskija.

    Tuosta puutuotemäärästä jos saisi jäämään suuremman osan kotimaan varastoihin…

    Kurki 18.10.2023, 21:51

    AJ: Vetisistä ojista tullee kumminkii metaania joten laskelma männöö suunnillee oekeen suuntasesti.

    Totta.

    Mutta pitäisikö muuttaa ojitusalueiden ja turvepeltojen CO2-päästöjen tarkastelua, kun niistä ei tule lisäystä biosfäärin hiilenkiertoon eli päästöt ovat merkityksettömiä nykyisen ilmaston kannalta ja hylätä niin metsien kuin turpeenkin CO2-varastoihin pohjautuvat laskelmat.

    Vain fossiiliset lisäävät CO2 nykyisen biosfäärin kiertoon ja ottaa tavoitteeksi vain niiden käytön mahdollisimman nopea vähentäminen.

    https://www.bod.fi/booksample.php?json=https%3A%2F%2Fwww.bod.fi%2Fgetjson.php%3Fobjk_id%3D2931399%26hash%3D66036cc95236cc98e6cc2f9f825e106d

    A.Jalkanen 18.10.2023, 22:32

    En menisi aivan noin pitkälle johtopäätöksissä, että biosfäärin hiilitaseella ei ole merkitystä nykyiseen ilmastoon. Lämmittävä vaikutus kai kuitenkin on olemassa, jos hiilivarastoja aina vain puretaan lisää ilmakehään, riippumatta lähteestä? Vaikka me näin ajattelisimmekin, IPCC ei kuitenkaan ajattelisi.

    Biosfäärin hiilivarastoja voisi yrittää kyllä kasvattaa ja turvevaroja säästää (mataloittamalla ojia ja muuttamalla turvepeltojen viljelykäytäntöjä). Metsien käyttöä lisäisin mm. Venäjällä ja Kanadassa, koska siellä käyttö saattaisi suojella hiilivarastoja hyönteisiltä ja metsäpaloilta. Meillä etsisin kestävää tasapainoa hiilen varastoinnin, monimuotoisuuden, matkailuelinkeinon ja teollisen käytön suhteen alueittain.

    Visakallo 19.10.2023, 06:33

    Näin aamuisin tulee joskus mietittyä eri maiden taakanjakoa näissä ilmastoasioissa.
    Pinta-alaltaan Viroa pienempi Hollanti on rahassa laskettuna Yhdysvaltojen jälkeen maailman toiseksi suurin maataloustuotteiden viejä. Lähes kaikki tuotanto tapahtuu turvepelloilla ja turvealustoilla kasvihuoneissa. Suurin osa koko Hollannista onkin turvesuota. Pinta-alasta metsää on vain 10%. (Suomessa 72%) Vaikka aurinko- ja tuulivoimaa on lisätty, ylivoimaisesti suurin osa maan tarvitsemasta energiasta tuotetaan fossiilisesti. Onkohan tämä EU:n järjestelmä ollenkaan oikeudenmukainen Suomen kaltaisia metsäisiä, ja suurimman osan energiastaan uusiutuvilla tuottavia maita kohtaan?

    A.Jalkanen 19.10.2023, 10:14

    ”metsien nettonielu ei vuonna 2021 saavuttanut päivitettyä vertailutasoa, vaan jäi siitä puutuotteiden kanssa 9,34 Mt CO2-ekv. ja ilman puutuotteita 6,67 Mt CO2-ekv.”

    Vuosien 2021-2026 sitoumuskausi on kohta puolivälissä. Nyt kun hakkuut teollisuuden taantumassa vähenevät olennaisesti, metsien nettonielu kasvaa, mutta vastaavasti puutuotteisiin sitoutuva määräkin pienenee tuotannon vähentyessä. Kotimaassa tulisi rakentaa vaan entistä enemmän puusta, niin saataisiin lisää puurakenteisiin sitoutuneita pysyviä hiilinieluja ja ylläpidettyä työllisyyttä.

    Tässä kannattaa muistaa että sopimuskauden vuotuiset vajaukset lasketaan yhteen, ja tavoite on viiden vuoden kaudelle keskimäärin vuodessa. Yksittäisten vuosien vajauksia voidaan täydentää toisten vuosien ylijäämän avulla.

    https://www.luke.fi/fi/ajankohtaista/teemat-ja-kampanjat/metsien-vertailutason-laskenta/vertailutason-tekninen-korjaus

     

     

Esillä 10 vastausta, 5,881 - 5,890 (kaikkiaan 6,887)
1 2 3 … 588 589 590 … 687 688 689