Meillä kauhistellaan ja ihmetellään eteläisen Euroopan metsäpaloja. Lisääntynyt kuivuus niitä luonnollisesti lisää, mutta vähemmälle huomiolle on monesti jäänyt niiden todelliset syttymissyyt. Toki rutikuiva metsä voi syttyä puhtaasti vahingossakin vaikkapa autosta heitetystä tupakantumpista, mutta metsiä sytytetään siellä myös aivan tahallaan sellaisilla metsäisillä alueilla, joissa on rakennuskielto. Sikäläisen lainsäädännön mukaan kun rakennuskielto voi tietyin edellytyksin metsäpalon seurauksena purkautua. Jos paikalliselta rakennusliikkeeltä alkaa olla hyödynnettävä tonttimaa vähissä, saattaa niitä tumpinheittäjiä ilmaantua…  Täällä meillä ei onneksi metsäpuolella olla ainakaan vielä tuossa tilanteessa, mutta rakennuspuolella kylläkin. VR:n kiistellyt makasiinitkin paloivat vuonna 2006 keskellä Helsinkiä niin hyvin, ettei ketään saatu koskaan kiinni. Eipä mennyt kauaakaan, kun musiikkitalon  rakentaminen sille paikalle alkoi.

Kts. em. MMM:n linkin sivun 4 kuvan oikeassa reunassa: puutuotteiden nettonielu -3,6 joka on kahden luvun erotus: varaston lisäyksen -25,2 ja poistuman 21,5. Nämä ovat hiilidioksiditonneja, CO2-ekv. Olen kuvitellut, että puutuotevarastoon vain tulee vuosittain lisää eikä poistumaa juuri olisi.

Syken raportissa lukee: ”Suomessa erilaisiin rakenteisiin on sitoutunut arviolta 22,8 miljoonaa tonnia ja tämän lisäksi kiintokalusteisiin arviolta 1,2 miljoonaa tonnia hiiltä.” (Sivu 18, Suomen ympäristökeskuksen raportteja 45/2021). Varaston koko on hiilidioksidiekvivalenttitonneina laskettuna tietenkin paljon suurempi.

Silti jää miettimään mistä luvut -25,2 ja 21,5 koostuvat? Syken raportissa (kuva 2, sivu 15) on laskettu esimerkiksi sahatavan kotimaisen varaston lisäys rakennuksissa tuotannon, tuonnin ja viennin avulla. Sahatavaran tuotannosta jää kotimaahan noin kolmannes.

Puutuotteiden hiilinielua saataisiin lisättyä esimerkiksi rakentamalla liimapuuhirrestä ja clt:stä. Määrät ovat potentiaalisesti melko suuria verrattuna kokonaishiilinieluihimme. Nyt kuluvalla laskentakaudella juopa toteutuvan ja tarvittavan välillä on ennustettu olevan luokkaa 10 milj. CO2-ekv.

Voisiko puutuotteiden varaston lisäystä nopeuttaa ja vastaavasti varaston poistumaa vähentää? Ei puutuotekaan ole ikuinen varasto mutta on ainakin yhtä hyvä ja varma kuin hiilen ”pystyvarastointi” metsässä ja tuo enemmän työtä ja toimeentuloa. Täsmennän vielä: vuotuisia hakkuumääriä ei lisättäisi, vaan puuta jäisi enemmän kotimaahan ja menisi entistä suurempi osuus pysyvämpiin tuotteisiin.

https://helda.helsinki.fi/server/api/core/bitstreams/69143d5f-45a2-40ec-b5d7-b895704331de/content

Hyvä kysymys Tomperi. Metsäkoneiden valmistukseen liittyvät päästöt ja niiden käyttämät polttoaineet kuulunevat energiasektorille. Niitä ei lasketa metsämaan päästöihin, mutta tulevat siis muualla jotenkin huomioiduiksi. Jos metsäkone tulee ulkomailta, valmistuksen päästöt jäävät sinne.

Kurki, kiitos taas numeroiden analyysistä! Nimenomaan MMM:n raportin vuotuiset muutokset tuntuvat todella isoilta verrattuna Syken raportissa arvioituun varaston suuruuteen. Yritän selvittää onko noissa ristiriitaa vai ei.

Puuttuvien hiilinielujen lasku pieneni.

https://savonmaa.fi/articles/article/metsanielujen-miljardilaskuilta-pohja-pois