Keskustelut Metsänomistus Metsien hiilinielu

Esillä 10 vastausta, 5,841 - 5,850 (kaikkiaan 6,889)
  • Metsien hiilinielu

    Merkitty: 

    Ollaanko yksityisen metsänomistajan metsien sitoma hiili nyt sosialisoimassa koko maan hyväksi? Miksi minä en saa metsänomistajana mitään hyötyä siitä, että metsäni sitovat hiiltä. Esim. alennuksia veroissa tai muuta vastaavaa. Jonkinlainen henkilökohtainen hiilirekisteri voisi olla metsänomistajalle etu.

  • A.Jalkanen

    ainoaksi ratkaisuksi jää puuta käyttävän teollisuuden vähentäminen Suomessa

    On toinenkin ratkaisu, johon metsäteollisuus on pyrkinytkin: arvonlisän kasvattaminen. Jossain lehdessä oli esimerkki miten metsäkauriin ruhosta maksetaan 5 euroa per kilo (teuraspaino) ja lihaa myydään kuluttajille 50 euroa kilo, kymmenkertainen arvonlisä. Käytännössä ei ihan näin paljon koska ruhosta on lihaa ehkä puolet (?), mutta 5-kertainenkin olisi hyvä tulos.

    Timppa

    Tukkipuun arvonlisä sahatavaraksi on todellakin aika pieni.  Kannattaa kuitenkin huomata, että puutavaraa käyttäen säästyy päästöjä aiheuttavia terästä ja betonia ja samalla hiiltä poistuu kierrosta.  Tukkipuustakin puolet päätyy selluksi ja energiaksi, joka taas korvaa fossiilista energiaa, joten sitä kautta hoidetaan hiilitasetta.

    Näissä vertailuissa olisi hyvä huomata toimenpiteiden kokonaisvaikutus.  Sitä on myös se, että metsätalous työllistää maaseudun ja metsäteollisuuskaupunkien ym porukkaa, jotka ilman tätä työtä joutuisivat jättämään kotinsa ongelmajätteeksi ja hankkimaan uudet kasvukeskuksista  Mitähän tämä tämä merkitsisi hiilinieluille?

    Nykykeskustelussa kiinnitetään huomio yhteen asiaan kerrallaan.  Ei nähdä tai haluta nähdä kokonaisuutta.  Ei siis kannata kiinnittää huomiota yksistään metsänomistajan tai teollisuuden asemaan.

    A.Jalkanen

    Juuri tästä Timpan huolesta olen itsekin toistuvasti muistutellut, mutta toisaalta elinkeinoelämä on jatkuvassa rakennemuutoksessa (luovassa tuhossa) ja jos sitä jarrutellaan liikaa, saatetaan menettää tuottavampia mahdollisuuksia. Ajankohtaisena esimerkkinä se kannattaako meille rakentaa aurinko- ja tuulivoimaa, vaikka voimalat ja siirtolinjat hävittävät metsäalaa. Haja-asutusalueella voidaan siis edelleen työllistyä, muuhunkin kuin perinteiseen maa- ja metsätalouteen. Pohjanmaalla kysymys on erityisen akuutti: turpeen nosto, turvepeltojen viljely ja myös turkistarhaus ovat kaikki vastatuulessa. Näiden tilalle tulee kuitenkin uutta.

    Timppa

    Metsätaloutta ei tuhoa markkinoiden muutos vaan sen fanaattiset viholliset, jotka ovat saaneet median mukaansa.

    Metsurit ovat jakaantuneet varsin tasaisesti työmaittensa tuntumaan.  Tuulivoimalan huoltajaksi hyvin harva pystyy ja nämä harvat tuskin asuvat missään syrjäkylillä.

    Kyllä fotosynteesillä ainetta tuottava metsätalous on fiksuin tuotannollisen toiminnan muoto.

    Perko

    Fotoneja vastaavaa energiaa ovat paneelit ja tuulimyllyjen tuottama sähkökin.   Sen siirtelyyn ei tarvitse sahoja eikä kuljetukseen teloja ja  laakereita huoli rasvata.     Ydinvoimaloiden  energia  syntyi jo het alkuräjähdyksessä eikä sitä tarvitse ennallistaa jos sen käyttää.

    Metsänpuilla ansaitsemiseen ihan ensten pitäis oppia  myymään  omia tuotoksia ja sanomaan niille hinta eikä kysellä  mitä joku maksaisi kalikoista.   Kemeroilla eläjät ovat asia erikseen ja raatamisesta saatava tulo on muuta kuin metsän puista saatava hyöty.   Raatamisella tuotettu  energia  on tyhmyyttä jos on opetuksella mahdollista korvata helpompi lämmitys asumiseen.  Työ tyhmästä pitää!  ”” rakennemuutoksessa (luovassa tuhossa) ja jos sitä jarrutellaan liikaa, saatetaan menettää tuottavampia mahdollisuuksia.””    Neuvojat eivät tuota ymmärrä!

    mehtäukko

    Jos klapin tuottaja ei pysty erottumaan joukosta erikoisuudella josta voi vaatia hintalisää, sen on tyydyttävä markkinahintaan. Tai kapuloilla joutuu täyttämään oman liiterinsä.

    Sama on puunmyynnissä. Kun tavaraa on riittävästi olemassa, hinta muotoutuu peruspuitteisesti markkinassa kysynnän siivittämänä.

    Se mitä Kemeroilla on saatu ”raatamisella” laatua ja lisä-arvoa, se kotiutuu nimen omaan puutilissä.

     

    Timppa

    Hoitelen useamman sadan hehtaarin  tilan metsäasioita.  En tätä puuhaa kutsusi ”raatamiseksi”.  Tuulimyllyn siivellä ei voi asua, mutta puutalossa voi.

    Visakallo

    Auttaisi melkoisesti ymmärrystä, jos Perko hieman avaisi noita omia puun hinnoittelu käytäntöjään. Mitä raatamiseen tulee, niin en ole sellaista omasta mielestäni kokenut metsätalousyrittäjä-aikana. Sitä ennen kyllä koin, kun nuorena pyöritin yksin lypsykarjatilaa. Mitä taas lämmittämiseen tulee, minulla on todella helppohoitoinen poistoilmapumpulla toteutettu ”tuulilämmitys”. Tuulettomien jaksojen varalle on varaava uuni ja pino kuivia polttopuita. Miten Perko itse olet toteuttanut kodissasi raatamisvapaan lämmityksen?

    Perko

    <p>  (Raatamatta  suomeksi)   viilennän ilmastoa siirtämällä lämpöä tuvanpuolelle samalla autan liian sähkön varastoinnissa.   Perinteisiä halko/hake  ja öljylämmityksiä on ollut.  Nykyiset  siistit, hajuttomat systeemit  ja puulla kun hehkuttaa leivinuunin niin se sopii ruokamenuun eikä jälkilämpö  mene hukkaan.    Suora aurinkolämmitys ikkunasta  puskee hyvällä kelillä  pari kWh  monta tuntia päivässä.                                               Monet vanhukset kertovat; parasta elämässä on ollut kova työ ja kilvoittelut raivauksilla.   Harva mainitsee  mitään uutta oppineensa pitkässä iässään.  Näin kertoi meidän pastori.  Totta se näyttää olevan.                                                               Autokaupassa ( ei huutokaupassa ) on  lapuissa hinnat jokaiselle  värkille  sama  systeemi  noille usean sadan hehtaarin  huippu tuotteille  korjaisi myyntiä  jopa tuottavuutta.  Eri juttu on  kemera-tuotannon kuntoilu lahjoituksilla ja saavutuksilla,   onko se urheilu vai uskontoa.  </p>

    Visakallo

    No, tuohan selvensi asiat aivan kristallinkirkkaiksi!

Esillä 10 vastausta, 5,841 - 5,850 (kaikkiaan 6,889)