Yksipuoleistahan tämä ilmastonmuutoksen ”torjunnan” painottuminen on täällä Suomessa. Etenkin pääkaupunpimediassa  tapetilla on lähinnä metsät, joiden käyttöön kuitenkin perustuu elinkeino, joka perustuu ilmakehän hiilen sidontaan ja ko tuotteiden käyttöön ihmisten hyväksi. Nyt tätä hiilipumppua pidetään suurimpana syntisenä.

Metsien hakkuiden lopettaminen tietysti parantaisi melko nopeasti Suomen hiilitasetta. Tämä kasvukausi on kuitenkin jo taputeltu, eli tältä vuodelta peli on metsien osalta menetetty.

Suomen hiilipäästöt ovat suurimmillaan talvisaikaan ja hiilen sidonta kesäkaudella. Nopein tapa parantaa hiilitasettamme olisi rajoittaa tai kieltää fossiilisten energialähteiden käyttö näin lämmityskauden alussa. Tätä ei haluta, helpompi on syyllistää keskimäärin pienempituloisia, hiilipumppua pyörittäviä metsänomistajia ja orjuuttaa heidät jatkamaan ko työtä ilmaiseksi.

Muutama vuosikymmen sitten syyllistettiin sotaveteraaneja sanonnalla ” mitäs menitte rintamalle”. Nyt kohteena ovat metsänomistajat sanonnalla ” mitäs hoiditte metsiänne”.

https://www.hs.fi/tiede/art-2000009818775.html

Jarmo Häkkä linkissä: ””Koska sienissä ei ole lehtivihreää, ne eivät sido ilmasta hiilidioksiidia. Siten ne eivät voi kasvattaa metsän sitoman hiilen määrää.””

Puut luovuttavat sienirihmastolle kyllä hiiltä hiilihydraatteina ja sienirihmasto sitten  kasvaessaan varastoi hiiltä ja vapauttaa hegityksessään osan hiilestä. Sienirihmasto on vähän niin kuin eläimet. Mitään elävää organismia ei ole olemassa ilman hiiltä, jota sienirihmastonkin kuivapainosta on puolet.

Periaatteessa kaikki metsän biomassa on peräisin yhteyttävistä kasveista ja sienet vain kierrättävät sitä. Jäkäläbiomassa on poikkeus, en tiedä onko muita poikkeuksia. Lieneekö kukaan laskenut, paljonko maajäkälien ja lupon väheneminen Lapista on vähentänyt hiilen varastoitumista metsiin ja tuntureille?

Artikkelissa mainittu tiedejulkaisu on mielenkiintoinen ja perehtymisen arvoinen. Kuinka paljon sieniä ymppäämällä saataisiin lisää syötäviä sieniä? Ilmeisesti parhaissa tapauksissa tuhansia kiloja hehtaarille. (Fig. 1 Afforestation rate. Outo luku tuo 1,4 miljoonaa hehtaaria Ruotsiin, ehkä virhe? Missä ajassa? Tuo englannin kielen sana afforestation tarkoittaa ymmärtääkseni metsäpinta-alan kasvua metsityksen ja luontaisen metsänrajan siirtymisen vuoksi, ei siis metsän uudistamista avohakkuun jälkeen, eng. reforestation.)

Tämmöst kommenttia tarjosin sinne.

”On olemassa kahdenlaisia sieniä: hajottajia ja sienijuurisieniä. Molemmat kasvattavat maahan rihmastoja. Hajottajasienet saavat hiilensä hajottamastaan biomassasta. Symbionttiset sienet saavat symbioosin toiselta osapuolelta puulta käyttöönsä sen yhteyttämiä hiilihydraatteja. Sienen läsnäollessa puun juuriin muodostuu ns. sienijuuri eli mykorritsa. Puunkin kannalta sienijuuri on hyödyllinen, koska se lisää juuriston pinta-alaa.

Periaatteessa mitä enemmän metsässä on mykorritsoja ja sienirihmastoja, sitä enemmän maassa on hiiltä varastoituneena. Sienirihmastojen ja mykorritsojen uusiutuminen on kuitenkin nopeaa, eli niitä syntyy ja häviää koko ajan. Voisi ajatella että mykorritsasienten nettovaikutus on maaperän nettohiilivarastoa lisäävä, ja hajottajasienten vaikutus on kierrättävä, eli kasvien yhteyttämän biomassan hiili vain muuttuu eri muotoon?

Taimet kasvavat taimitarhoilla hyvissä oloissa istutuskokoon kyllä ilman mykorritsojakin, mutta maastossa istutuksen jälkeen kehittyvä sienisymbioosi parantaa taimen eloonjääntiä ja kasvua. Siksi on tehty kokeiluja, joissa istutustainten mukaan on ympätty valmiiksi sienijuurisientä, mutta vaihtelevin tuloksin, eli maastossa mukaan ympätty sienijuuri saattaa korvautua jollain toisella lajilla.

Artikkelissa mainitussa tiedeartikkelissa päähuomio oli ilmeisesti metsättömien alueiden metsityksessä, jossa sienten ymppäys on luultavasti hyödyllistä. Metsäsienet ovat vähän tuotantopanoksia vaativa terveellisen ruuan tuotantomuoto, kuten meillä Suomessa jo vanhastaan on tiedetty.”

Taimikko siirtyy hiilinieluksi keskimäärin 12-17 vuoden iässä.

Olen mitannut taimikoiden päästöt yhtä luotettavasti kuin muutkin toimijat.