› Keskustelut › Metsänomistus › Metsien hiilinielu

Esillä 10 vastausta, 5,781 - 5,790 (kaikkiaan 6,889)
1 2 3 … 578 579 580 … 687 688 689

  • Metsien hiilinielu

    Lähetetty: 10.12.2018, 12:37

    Merkitty: 

    Ollaanko yksityisen metsänomistajan metsien sitoma hiili nyt sosialisoimassa koko maan hyväksi? Miksi minä en saa metsänomistajana mitään hyötyä siitä, että metsäni sitovat hiiltä. Esim. alennuksia veroissa tai muuta vastaavaa. Jonkinlainen henkilökohtainen hiilirekisteri voisi olla metsänomistajalle etu.

    Tekijä
    sitolkka
    Teema Metsänomistus Metsänomistus
  • Kurki 31.8.2023, 22:00

    https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/metsa/96ecfb87-1541-4e43-a382-15209f1cdcba

    Kolmas mahdollisuus on se, että olemme suuresti aliarvioineet metsien ja suuriksi kasvavien yksittäispuiden synnyttämien maanalaisten hiilinielujen koon.

    Tuostahan on jo LUKEn Ilvesnieminen tutkimus olemassa eli metsän hiilesta 40% on maanpinnan yläpuolella ja 60% maanpinnan alapuolella.

    Kaupin mukaan olisi olemassa muitakin nieluja kuten että ”merien ja järvien pohjalietteisiin varastoituu tiedettyä enemmän eloperäistä ainesta” ja ”maassa eloperäisen aineen hajotessa syntyvä hiilihappo voi olla arveltua suurempi hiilinielu”.

    Kun näihin nieluihin lisätään Suomen metsätuotteissa ulos menevä CO2-nielu, niin todisteet Nasan satelliitin mittaukselle ”Suomi on jo hiilinielu” lienevät kasassa.

    A.Jalkanen 1.9.2023, 20:42

    Tutkijat: metsiemme hiilivarasto kasvaisi selvästi jos hakkuut lopetettaisiin. Varmaan juuri näin, mutta kysymys on enemmän akateeminen kuin käytännöllinen, kun emme me niitä tulla kokonaan rauhoittamaan. Lauri Mehtätalo (yksi raportin kirjoittajista) toteaakin, että hiilinielua kannattaa lyhyellä aikavälillä kasvattaa rajoittamalla hakkuita mutta ei pitkällä aikavälillä.

    https://www.hs.fi/tiede/art-2000009823271.html

    A.Jalkanen 2.9.2023, 09:52

    Bioenergia ry:n Harri Laurikka kirjoittaa Metsälehdessä 1.9. EU:n hiilinielujen tavoitteista maankäyttösektorille. Ilmeisesti nielut ovat huvenneet monessa muussakin maassa, mikä tarkoittaa että emme ole yksin vaikeuksissa nyt kuluvan laskentakauden suhteen. Määrääkö komissio sitten sakkoja joka toiselle EU-maalle, vai miten toimitaan, kun kenelläkään ei ole yksiköitä myytäväksi?

    Seuraava laskentakausi 2026-30 on jo helpompi. Sopimustaulukoista suoraan otettu luku vuodelle 2030 (vajaat -18 milj. CO2-ekv.) ei ilmeisesti pädekään, vaan tavoitelukumme on noin puolet pienempi, noin -9 milj. tn per vuosi (44 milj. per 5 vuotta). Tämä lienee saavutettavissa metsien kasvua turvaavin ja turvemaiden päästöjä hillitsevin toimin, mikäli metsäteollisuuden puunkäyttö ei kasva.

    A.Jalkanen 3.9.2023, 13:26

    Samat keskustelijat, samat argumentit…

    ”Monia mielenkiintoisia näkökohtia täällä. Kasvihuonekaasujen raportoinnit perustuvat IPCC:n ohjeisiin, joten niitä ei voida manipuloida. Puista otetaan niissä laskelmissa huomioon myös muut osat kuin runkopuu eli puhutaan kokonaisbiomassasta. Toisaalta koska markkinahakkuissa poistuu lähinnä runkopuuta, on mielekästä vertailla vuotuista runkopuun kasvua ja runkopuun hakkuita, niin puhutaan samasta asiasta.

    Soiden päästöt ovat erittäin monimutkainen asia. Soiden kestävässä käytössä, esimerkiksi ennallistamiskohteita valittaessa, on huomioitava muitakin asioita kuin päästötaseet eli puuston kasvun ja kasvualustan hajoamisen kokonaistase. Tärkeitä ovat niiden lisäksi suoluonnon monimuotoisuus ja ojitusten vesistöpäästöt.

    Olisi hyvä saada tutkijoilta täsmäohjeet nyt käytössä olevien maatalouden ja metsätalouden turvemaiden jatkokäyttöön.

    Luonnontilainen suo on hyvä monen tuhannen vuoden aikana kertyneen hiilen varastoija, mutta ei yleensä hirveän tehokas hiilen sitoja. Ojittamattoman suon päästötase on hiilen sidonta miinus metaanin päästö. Uusinta tutkimustietoa saa lukea Suoseuran ja Luonnonvarakeskuksen nettisivuilta.

    En allekirjoita ainakaan tutkimatta väitettä, että hakkuiden siirtyminen Pohjoismaista muualle olisi haitallista metsien kestävälle käytölle. Puun kysynnän kasvu muualla lisäisi etelän kotoperäisiä lajeja suosivia nopeakasvuisia istutusmetsiä. Pohjoisen havumetsävyöhykkeen metsätuhoille alttiisiin luonnonmetsiin (Venäjälle ja Kanadaan) mahtuisi lisähakkuita. Maapallon metsien kokonaistilanne saattaisi näiden muutosten seurauksena parantua sekä hiilitaseiden että monimuotoisuuden osalta.”

    https://www.hs.fi/tiede/art-2000009823271.html

    MaalaisSeppo 3.9.2023, 19:41

    Annelin viittaama artikkeli on pahasti pielessä. Siinä ei ole mitenkään huomioitu, miten metsiemme nykyinen hiilensidonnan taso on syntynyt. Kasvu on tuplaantunut ja sen eteen on tehty myös paljon työtä. Sen nyt jotkut piirit katsova voitavan käyttää päästöjä aiheuttavien hyväksi. Jos se olisi tiedetty 60 v sitten, niin eipä metsiemme kasvu oli kummoinen. Halutaanko metsien hoito lyödä läskiksi?

    A.Jalkanen 3.9.2023, 20:25

    Aivan, lähetin sinne täydentävän kommentin juurikin tästä. Veikkaan että 90 prosenttia Hesarin lukijoista ei ymmärrä mitä eroa on metsän kasvulla ja hiilivarastolla, saati sitä miten niihin vaikutetaan.

    ”Itse otsikon aiheeseen vielä palatakseni: metsien vuotuinen kasvu ja hakkuupoistuma ovat ne tärkeimmät muuttujat hiilinielujen kannalta. Metsien kasvun lisäämiseen on hyvin rajalliset mahdollisuudet, mutta hakkuiden määrää voimme tietenkin säädellä. Kun artikkelissa puhutaan puuston aiemmin arvioitua suuremmasta kyvystä sitoa hiiltä, tarkoitetaan siis nimenomaan puuston määrää per hehtaari, ei kasvua.”

    MaalaisSeppo 3.9.2023, 20:46

    Kyllä puuston kyky sitoa hiiltä riippuu kasvusta, joka on saatu nykytasolle pitkäjännitteisellä työllä. Jos ei kasvusta olisi huolehdittu aikoinaan, niin tuskimpa metsiemme hiilivarasto olisi nykyistä suurempi, mutta kasvu eli hiilen sidonta olisi paljon pienempi kuin nyt. Kokonaistilanne olisi hiilen sidonnan kannalta metsien osalta nykyistä huonompi.

    Toisaalta elintasomme olisi paljon alempi, joten sitä kautta päästömmekin olisivat mahdollisesti nykyistä pienempiä.

    Visakallo 3.9.2023, 20:57

    Suomen nykyiset hiilivarastot ja nielut pohjautuvat hyvin pitkälle Maailmanpankin rahoittamiin 60-luvun Mera-ohjelmiin. Nyt on sitä millä maailmanparantajat voivat mällätä.

    A.Jalkanen 3.9.2023, 21:07

    Kyllä kyllä, mutta käsiteltävässä tutkimuksessa oli kyse nimenomaan hiilivarastoista. Jos metsä kasvaa nopeammin, päädytään tietenkin hiilivaraston maksimiin nopeammin, mutta maksimi ei ole välttämättä talousmetsässä sen suurempi kuin luonnonmetsässäkään.

    Kyllä Suomen metsien puustopääoma kasvaisi muutaman vuosikymmenen ajan jos hakkuut lopetettaisiin, koska puut hakataan nyt nuorina. Lopputulos riippuisi sitten paljon metsätuhoista.

    Timppa 3.9.2023, 23:20

    Olen katsellut hakattujen puiden vuosikasvuja.  Ainakin meidän puissa kasvu näyttää hyytyvän n 90-vuotiaana.  Ja tietysti jatkuvasti sitten tuhotkin lisääntyisivät.

    Kasvuhan perustuu siihen miten paljon puut saavat valoa ja pystyvät hyödyntämään muita kasvutekijöitä.  Harventamaton metsä saa huonosti valoa ja kasvaa vähän.  Tuhot lisäävät poistumaa enemmän kuin talousmetsässä.

    Esimerkiksi kuusikoiden puumäärän voi melkoisella varmuudella ennakoivan romahtavan tyvilahon ja kirjanpainajien yhteisvaikutuksesta.

     

Esillä 10 vastausta, 5,781 - 5,790 (kaikkiaan 6,889)
1 2 3 … 578 579 580 … 687 688 689