Keskustelut Metsänomistus Metsien hiilinielu

Esillä 10 vastausta, 5,771 - 5,780 (kaikkiaan 6,889)
  • Metsien hiilinielu

    Merkitty: 

    Ollaanko yksityisen metsänomistajan metsien sitoma hiili nyt sosialisoimassa koko maan hyväksi? Miksi minä en saa metsänomistajana mitään hyötyä siitä, että metsäni sitovat hiiltä. Esim. alennuksia veroissa tai muuta vastaavaa. Jonkinlainen henkilökohtainen hiilirekisteri voisi olla metsänomistajalle etu.

  • A.Jalkanen

    Hallitus tekee esitykset, eduskunta säätää lait ja muut sitten noudattavat niitä jos haluavat. Tuomioistuimet tuomitsevat. Media arvioi onnistumista ja kansalaiset vaaleissa. Ei ole olemassa lakia joka määrää että hallituksen pitää onnistua tavoitteissaan. Eihän kaikki asiaan vaikuttavat seikat edes ole hallituksen kontrollissa. Ei hallitus voi määrätä kansalaisia kuluttamaan vähemmän tai hakkaamaan vähemmän metsiään.

    Timppa

    Ei hallitus voi määrätä kansalaisia kuluttamaan vähemmän tai hakkaamaan vähemmän metsiään.

    Kyllä välillisesti voi.  Ensimmäisen energiakriisin aikaan pudotettiin maantienopeudet tasolle 80 km/h.  Säästi polttoainetta.  Asuntojen ja uima-altaiden lämmitykseen puututtiin.  Valomainokset kiellettiin.  Kustannuksia ja energiaa säästävä toimenpide olisi kauppojen aukioloaikojen rajoittaminen.  Saattaisi vapauttaa niiden henkilöstöä esimerkiksi työvoimapulasta kärsivälle hoiva-alalle.

    Sota-aikana rajoitettiin kulutusta ostokorteilla.

    Metsällä on omaisuudensuoja, joten rajoituksesta olisi suoritettava korvaus.  Korvaukset pitäisi luonnollisesti ulottaa koko tuotantoketjuun kannolta satamaan.

    Konsteja siis on, mutta niiden pitää olla oikeudenmukaisia, vaikuttavia ja järkeviä.   En usko, että nuo esittämäni tulevat käyttöön.

    Rukopiikki

    Henkilökohtainen hiilipassi kaikille. Jos en lennä lentokoneella niin saan ajaa sitten verottomalla bensalla ja niin edelleen.

    Nostokoukku

    Henkilökohtainen hiilipassi olisi hyvä asia. Timpan listaan voisi lisätä kauppojen lisäksi vielä nämä hallit joissa aikuiset miehet tönii toisiaan, mitä ne nyt on, jäähallit. Lisäksi maailmancup kisoihin on turha lennellä ympäri maailmaa urheilijoiden jotka ei koko talvena ole 50:n parhaan joukkoon.

    Visakallo

    Jos poliitikoilla ei ole keinoja eikä uskallusta rajoittaa kulutusta, sen tekevät markkinat itse. Kun katsoo 90-luvun laman, ja 2009 finanssikriisin aikaisia tilastoja, niin kyllähän se kulutus silloin väheni, osittain jopa romahti. Sama tapahtuu nytkin.

    Rukopiikki

    Suomalaisten velkaantumisaste on kasvanut tuosta 2009 noin 30%. Nollakorkojen aikana elintasoa nostettiin röyhkeästi velalla. Juhlat loppuivat.

    A.Jalkanen

    Kuten tällä palstallakin on keskusteltu, Suomen metsien kasvua on vaikea nostaa oleellisesti nykytasosta. VJJ kommentoi että kyllä voi. Mutta ainakin ojien laaja perkaaminen törmää päästöihin: turpeen hajoamista ei tulisi lisätä eikä myöskään päästöjä vesistöön.

    https://www.hs.fi/mielipide/art-2000009766654.html

    A.Jalkanen

    M.A. Numminen: Hiilen kiertokulku luonnossa.

    https://www.youtube.com/watch?v=szz-vhHva4w

    Nostokoukku

    Ei hallitus voi määrätä kansalaisia kuluttamaan vähemmän…..

    Mutta hallitus voi yllyttää kansalaisia vääriin valintoihin. Lentoliikennettä kotimaassa hallitus tukee 96€ / matka, junaliikennettä vain 4 €/ matka. Vuosina -21-22 lentojen tuki oli 265€/ matka. Lisäksi valtio tukee lentoliikennettä lentopolttoaineen verottomuudella. Junissa käytettävä diesel on puolestaan verollista. Ei vähäpätöinen asia, sillä kansalaisen hiilijalanjäljestä 13% aiheutuu lentomatkailusta.

    A.Jalkanen

    Monipuolinen katsaus metsäkadon päästöihin, ja paljon asiaa maaperäpäästöistä: ”Metsäkadon ilmastohaitta ja hillinnän ohjauskeinot Suomessa”.

    Muun muassa mainitaan, että päästölaskennassa hakkuutähteiden oletetaan hajoavan hakkuuvuonna kokonaan, koska maaperän päästökertoimissa on jo huomioitu normaali metsänkäyttö.

    Lisäksi kerrotaan metsäkadon kumulatiivisista päästöistä: metsästä pelloksi tai rakennetuksi maaksi lasketaan päästöjä vielä 20 vuoden ajan muutoksen jälkeen. Vaikka turvemaaksi raivaamisen pinta-ala on noin puolet pienempi kuin rakennetuksi maaksi, turvemaan raivaamisen aiheuttamat päästöt ovat suuremmat.

    https://jukuri.luke.fi/bitstream/handle/10024/551722/luke-luobio_31_2022.pdf?sequence=1&isAllowed=y

Esillä 10 vastausta, 5,771 - 5,780 (kaikkiaan 6,889)