Keskustelut Metsänomistus Metsien hiilinielu

Esillä 10 vastausta, 5,761 - 5,770 (kaikkiaan 6,889)
  • Metsien hiilinielu

    Merkitty: 

    Ollaanko yksityisen metsänomistajan metsien sitoma hiili nyt sosialisoimassa koko maan hyväksi? Miksi minä en saa metsänomistajana mitään hyötyä siitä, että metsäni sitovat hiiltä. Esim. alennuksia veroissa tai muuta vastaavaa. Jonkinlainen henkilökohtainen hiilirekisteri voisi olla metsänomistajalle etu.

  • Rukopiikki

    Paljon on mennyt aikaa, rahaa ja tupakkia ja asiassa ei ole tultu hullua hurskaammiksi. Pitäskö se jo keksiä jotain muuta hommaa tutkijoillekin kuin tämä hiilinieluhomma. Kyllä maailmassa tutkittavaa riittää.

    Visakallo

    No, eikös puolet Suomen tutkijoista ole jo natsien kimpussa?

    A.Jalkanen

    Oma kommenttini HS:

    ”Onko siis joku oikeasti niin lapsellinen että olettaa metsistä kaadetun puun hiilen pysyvän tavalla tai toisella poissa ilmakehästä?”

    Kääntäisin ajatuksen niin päin, että metsä ei ole varma hiilivarasto, eli sekään ei ole hyvä pitämään hiiltä pois ilmakehästä. Viimeisen 70 vuoden aikana ns. tehometsätalous runsaine hakkuineen on luonut nykyisen metsiemme hiilivaraston ja hiilnielun. Metsämme ovat nyt täystiheitä ja nuorehkoina hyvän kasvun vaiheessa. Palaaminen poimintahakkuisiin valtamenetelmänä alentaisi kasvua.

    Ulkomaalaiset metsäntutkijat esittivät äskettäin julkilausuman, jossa todettiin että hakkuissa metsistä otetaan suunnilleen se puumäärä, joka ilman hakkuita tuhoutuisi itseharvenemisen ja metsätuhojen takia. Kanadan ja Venäjän metsistä näemme selkeästi millainen on luonnonmetsä hiilivarastona: puustopääoma ei ole juurikaan sen suurempi kuin meilläkään, mutta meidän talousmetsien vuotuinen kasvu per hehtaari on paljonkin suurempi. Lisähakkuut parantaisivat näiden metsien tuhonkestävyyttä.

    ”Olemmeko siis niin puusilmäisiä, että laskemme sen kuorman jonkun muun ongelmaksi, ja kiittelemme itseämme hiilensidonnasta jolla ei ole minkäänlaista merkitystä ongelman ratkaisussa?”

    Olemme EU:n yhteisessä ilmastopolitiikassa sitoutuneet säilyttämään tietyn maankäyttösektorin hiilinielun. Se on suuruusluokkaa -18 milj. CO2-ekv. vuonna 2030. Vertailun vuoksi: Ruotsin tavoite on yli kaksinkertainen ja koko EU:n tavoite on vähän yli 300 milj. tn. Meidän osuutemme on siis noin 6 prosenttia koko EU:sta. Toisaalta EU:n alueella on maita, joissa vaatimus on pieni tai jopa negatiivinen.

    Globaalia hiilineutraaliutta kohti pyrittäessä auttaisi, jos jo olemassaolevia metsiä saataisiin suojeltua esimerkiksi laittomilta hakkuilta tai metsäpaloilta ja lisättyä metsäpinta-alaa metsittämällä. Tämäkään ei auta kovin pitkälle, jos fossiilipössyttely vain jatkuu. Se on se varsinainen ongelma – ei meidän pieni hiilinielumme.

    https://www.hs.fi/mielipide/art-2000009740578.html?

    A.Jalkanen
    A.Jalkanen

    HS kommentti:

    Kannattaa lukea Luken sivuilta myös toisen kirjoittajan Ilkka Leinosen aivan erinomainen blogi otsikolla ”Hiilinielut – mitä ne ovat ja miksi niitä tarvitaan?

    Eräs kommentoija kysyy kuinka paljon metsäpalot lisäävät päästöjä. Luultavasti hyvin paljon. Aivan kuin sademetsätkin, myös pohjoiset havumetsät ovat luonnontilaisina lähinnä hiilivarastoja: kasvua syntyy vuosittain suunnilleen saman verran kuin mitä bruttotuotoksesta häviää kasvien elintoimintoihin, itseharvenemiseen ja metsätuhoihin.

    Metsien osalta ollaan varmaan tulossa tilanteeseen, jossa ilmastonmuutos heikentää niiden hiilinieluja laajasti pohjoisella pallonpuoliskolla. Tämäkin puoltaa ajatusta että kasvillisuuden nielujen varaan ei voida laskea ilmastonmuutoksen torjunnassa kovin paljon. Talousmetsissä nielut säilyvät paremman metsätuhojen kestävyyden, eli muun muassa puuston nuoruuden ja palokuorman pienuuden vuoksi, selvästi luonnonmetsiä paremmin.

    https://www.hs.fi/mielipide/art-2000009746367.html

    A.Jalkanen
    A.Jalkanen

    Euroopan metsien kasvu alenee ja metsätuhot yleistyvät. Onko metsien kasvun, itseharvenemisen ja metsätuhojen dynamiikka ymmärretty, jos  hiilinielujen lisäämistä tavoitellaan (kuten meillä on ehdotettu) hakkuiden vähentämisellä, kiertoaikojen pidentämisellä ja harvennusvoimakkuuden alentamisella?

    Kun nokka irtoaa niin pyrstö tarttuu!

    Tutkimuksessa on esitetty mainiosti perusasiat. On kuvat joista näkyy EU:n 27 jäsenmaan yhteenlaskettu maankäytön hiilinielun kehitys. Nähdään että metsämaan hiilinielu on heikentynyt ja myöskään HWP:n hiilinielu ei ole kehittynyt suotuisasti. Kokonaishiilinielu on kyllä vielä yli tavoitteen vuodelle 2030, joka on vähän yli 300 milj. tn. Jos nykyisen kaltaiset kuumat ja kuivat kesät jatkuvat ja metsätuhot edelleen yleistyvät, ei hyvältä näytä.

    https://www.metsalehti.fi/uutiset/tutkimus-eu-ei-saavuta-lulucf-tavoitteitaan-ilman-isoja-muutoksia-metsien-kaytossa/#10fea98e

    Nostokoukku

    Keski-Suomessa on tuisku, nimittäin on koivunsiementuisku. Harvoin on tullut nähtyä vastaavaa siemensatoa koivulla. Parin vuoden päästä on hiilinielua, jos ei raivaussahalla hukkaan kaadeta.

    Kurki

    – Ilmastolain tavoitteet sitovat hallitusta.

    – Ilmastotoimia voi jatkossa vauhdittaa oikeusteitse.

    – Ilmastotoimien laiminlyönti voi rikkoa lakia.

    – Luonnonsuojeluliitto voi viedä hallituksen oikeuteen, jos hallitus ei esitä uskottavaa ohjelmaa hiilineutraalisuuden saavuttamiseksi vuoteen 2035 mennessä.

    Luulin jo, että hiilineutraaliusuudesta vääntö olisi loppunut, kun Nasakin jo julisti Suomen hiilineutraaliksi.

    Nyt päästään taas kommentoimaan.

    https://yle.fi/a/74-20044485

    Nostokoukku

    Luonnonsuojeluliiton kannattaisi haastaa oikeuteen ensin sieltä isommasta päästä saastuttavia, vaikkapa vetää Saksa oikeuteen lisääntyneestä ruskohiilen poltosta. Koko maailman yhteisiä asioitahan nämä ovat ja ratkaisut täytyisi tehdä kansainvälisessä oikeudessa. Jos kynnet pitävät, niin sitten Kiinan kanssa käräjille.

Esillä 10 vastausta, 5,761 - 5,770 (kaikkiaan 6,889)