”Ollikaisen mukaan Ruotsilla, Saksalla, Romanialla ja Italialla voi olla yksiköitä myytävänä, sillä maat ovat ylittämässä oman tavoitteensa.”

Mitenkähän Saksalla olisi hiilinieluja myydä? Maankäyttösektorin ulkopuoliset päästöt ovat noin +800 Mekv-tn/v (Suomen n. +50 Mekv-tn), metsien kasvu on n. 117 milj.m3/v (103) ja hakkuut 83 milj.m3 (75). Jos tuohon lisää poistuman 17 milj.m3, niin metsien CO2-nielu olisi 1,3*20= -26 Mtn. Suomen vastaava viime vuodelata 1,3*14= -18,2 Mtn.

Linkit seuraavassa postauksessa.

Italiasta ei ole tietoja.

https://www.destatis.de/EN/Press/2022/04/PE22_170_41

Saksan hakkuut ovat nousseet nyt metsätuhojen seurauksena 83 milj.m3.

Jos laskee tuohon muut runkopuun poistumat kuten luonnon poistuman ja hakkuiden hukkapuun poistumat n. 17 milj.m3 (Suomi 14 milj.m3), niin Saksan poistuma olisi n. 100 milj.m3. Saksan metsien kasvu alla olevan linkin mukaan sivu 19 on ollut 2017 n. 117 milj.m3 ja pinta-ala n. 11,4 milj.ha.

https://www.bmel.de/SharedDocs/Downloads/EN/Publications/german-forests.pdf?__blob=publicationFile&v=7

”On ilmeistä, että metsien hiilinielua ei ole mahdollista ylläpitää viimeaikaisella hakkuutasolla niin, että ilmastovelvoitteet ja -tavoitteet saavutetaan.”

Lisäksi ehdotuksia jotka kelpaavat suoraan hallitusohjelmaan.

Ainut jota jäin pohtimaan ovat indikaattorit. ”Päätöksenteon tueksi on määriteltävä ja otettava käyttöön selvästi mitattaviin suureisiin perustuvia indikaattoreita, jotka kuvaavat metsien tilan kehittymistä.”

Meillähän on jo VMI, PEFC, FSC, Punainen kirja ja Eurooppalaiset kestävän metsätalouden kriteerit (Forest Europe). Lisäksi monenlaista muuta monitorointia (Luomus, SYKE, Luke). Näistä olemassaolevista seurannoista löytyy ehkä jo sopiva yhdistelmä.

Jos miettii indikaattorien kehittämistarpeita, niin niitä saattaisi olla taloudellisissa ja sosiaalisissa vaikutuksissa. Esimerkiksi nyt vaikuttaa olevan epäselvää, mitkä ovat metsien hakkuiden vähentämisen talous- ym. vaikutukset, ja toisaalta paljonko maksaa, jos käytämme metsiämme, mutta emme täytä meille määriteltyjä hiilinielujen tavoitteita vuonna 2030.

https://metsatiedepaneeli.fi/wp-content/uploads/2023/04/metsabiotalouden_kasvu_ja_kestavyys.pdf

Metsätalouden kannaltahan koko tämä hiilinieluasia on pelkkää kusetusta. Käydään metsätalouden kimppuun, kun todellisten ilmastosyyllisten kimppuun ei uskalleta eikä haluta käydä. Toivottavasti uusi hallitus tunnustaa nämä tosiasiat, jotta yleinen uskottavuus alkaisi palautua.  Venäjän harjoittama valehtelu on meillä vihdoin tunnustettu, milloin tulee kotimaan asioiden vuoro?

”Keinoja ovat etenkin metsäkadon vähentäminen, turvepeltojen ja käytöstä poistettujen turpeennostoalueiden vettäminen sekä metsän kasvua voimistavat toimet hakkuukäytäntöineen. Metsänomistajille maksettava hiilensidontatuki kasvattaisi tehokkaasti metsänielua. Nämä toimet eivät kuitenkaan yksin riitä, jos hakkuut jatkuvat viime vuosien ennätyskorkealla tasolla. Hallituksella täytyy olla valmius säädellä hakkuita tarvittaessa.”

Hiilensidontatuki pitäisi olla lisäinen eikä varastointia tukeva, eli sillä tulisi rahoittaa kasvua lisääviä toimia. Kaikessa infrastruktuurin rakentamisessa tulisi välttää metsäkatoa, ml. tuuli- ja aurinkovoima.

”Hallituksen olisi hyvä asettaa selkeä tavoite ja kannustimet erityisesti biomassoista vapautuvien hiilidioksidipäästöjen varastoimiselle pysyvästi pois kierrosta. Siten tasoitettaisiin hakkuista aiheutuvaa nielujen vuotuista vaihtelua.”

Mitähän nämä pysyvät varastot olisivat? Puurakenne on yksi hyvä. Biomassan polton päästöistä voidaan napata hiiltä ja varastoida väliaikaisesti vetyyn. Lisäksi turvemaiden vettäminen ja jatkuva kasvatus.