Metsien hiilinielu

Olen kirjoittanut aika monta kertaa, että nuo hiilivarastomaksut eivät hyödytä mitään.  Ovat päinvastoin erittäin haitallisia. Samat puut hakataan kuitenkin jossain muualla.   ”Säilötty” metsä kasvaa huonosti ja tuhoaltis.  Sitten sen saastuttaja jatkaa saastuttamistaan vaikka sitä, pitäisi nimenomaan vähentää.  Sitten vielä työttömyys lisääntyy ja kansantulo laskee.  En kyllä ymmärrä, että noin haitallisesta järjestelmästä edes keskustellaan.

Pitäisikö EU:n ilmastopolitiikassa keskittyä enemmän metsitykseen ja nykyisten alikäytettyjen metsien parempaan hoitoon?

Jokaisella metsänomistajalla on metsissään jokin osa aina huonommin kasvavaa ja niihin sitten hakkuiden yhteydssä pitäsi tehdä toimet kavun parantamiseksi ja lisäksi kuten Aj tuossa sanoo hoitaa myös metsiään paremmmin.

Kun Suomessa ollaan huolissaan metsien kasvun ja hiilinielun hiipumisesta , niin miksi hallitukset eivät laita toimeksi lupaamalla esimerkiksi turvemaille ilmaiset tuhkalannoitukset ja lopeta ojien tukkimiset päästöjä lisäävänä ja metsäkatoa aiheuttavana.

Tuhka ja kierrätyslannoiteita Suomessa riittäisi 100 000 metsähehtaarille vuodessa, joka nostaa metsien kasvua 3 m3/ha 30 vuodeksi. Suomen ojitetuista metsää kasvavasta suoalasta 5 milj.ha lannoitus voisi hoitaa jatkuvana 3 milj.ha. Jo 10 vuoden päästä lisäkasvu olisi 3 milj.m3 ja 30 vuoden päästä 9 milj. m3, joka sitten olisi pysyvä vuotuiden lisäkasvu lannoituksista.

Metsien hiilinielun kasvattaminen ei voi olla yksinomaan metsänomistajien vastuulla, kun valtio on hiilinielut jo ominut kansallisiin hiilinielulaskelmiin. Ilmaiset lannoitteet voitaisiin katsoa olevan metsänomistajalle korvaus hiilensidonnasta.

Tämä laittaisi hiilinielut kasvuun heti.

https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/metsa/9722fa42-ce92-4c94-b8c3-555523aa5758

Risto Isomäki esittää vähän erilaiset luvut.

Suomen metsäviennissä ulos menevä CO2:

– Sahatavara ja vaneri -7,5 Mtn (10 milj.m3)

– kartonki -7,7 Mtn (0,5*4,2 milj. tn*3,67)

– Sellu -14 Mtn ( 0,5*0,9* 8 milj.tn*3,67)

– Jätän paperin viennin pois, sillä paperitonnissa on paljon kiviainesta ja lasken 90% sellun tuotannosta menevän vientiin, sillä sitä menee papereissa ulos ja jätän oman maan käyttöön 10%.

Yhteensä noin -29 Mtn menee metsien runkopuun sitomaa CO2 ulos joka vuosi, joka muuttaa nielulaskelmia radikaalisti, kun Suomen kaikki päästöt ovat n. +50..+60 M ekv-tn.

https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/metsa/398bc78f-fe88-43fa-9d6e-da14f5116238

Hyvää tietoa, mutta johtopäätökset puuttuu.

– Eli ei kannata tukkia ojia ja ennallistaa. Mieluummin ojitus kuntoon ja tuhkalannoitus, sillä voidaan sanoa, että siitä ennallistetusta suosta ei tulisi nielua ”koskaan”, kun suon CO2-sidonta voittaa CH4-päästön lämmittävän vaikutuksen vasta satojen tai tuahansien vuosien kuluessa siippuen suotyypistä. Luken mukaan Somen luonnon suot 4 milj. ha ovat n. +10 M ekv-tonnin päästö vuodessa.

– Uudistettaessa turvemaametsiä riittää 50.. 60 cm syvä n. 10 m välein naveromätästys pitämään CO2- ja CH4-päästöt optimissa taimikkovaiheen ajan, sillä suurten puiden haihdutus lakkaa, niin vesitso aukolla nousee automaattisesti. Myöhemmin navero myös mataloituu sinne 10..40cm ja puiden haihdutus pitää sitten pohjavesitason seuraavaan uudistamiseen saakka optimi korkeudella.

Tämä ainakin kuvan mukaisilla rehevillä korvilla.

Hallitusneuvottelut alkoivat tiistaina seminaarilla, jossa asiantuntijat antavat neuvottelijoille tilannekuvan pöydällä olevista asioista. Ilmastokatsauksen antajaksi valittiin Maailman ilmatieteen järjestön pääsihteeri Petteri Taalas.  Neljä vuotta sitten Säätytalolle oli kutsuttu Ilmastopaneelin puheenjohtajan Markku Ollikainen. HS