Keskustelut Metsänomistus Metsien hiilinielu

  • Tämä aihe sisältää 7,965 vastausta, 156 ääntä, ja päivitettiin viimeksi sitten VisakalloVisakallo toimesta.
Esillä 10 vastausta, 5,571 - 5,580 (kaikkiaan 7,962)
  • Metsien hiilinielu

    Merkitty: 

    Ollaanko yksityisen metsänomistajan metsien sitoma hiili nyt sosialisoimassa koko maan hyväksi? Miksi minä en saa metsänomistajana mitään hyötyä siitä, että metsäni sitovat hiiltä. Esim. alennuksia veroissa tai muuta vastaavaa. Jonkinlainen henkilökohtainen hiilirekisteri voisi olla metsänomistajalle etu.

  • pikkutukki

    Onko tuota kontortamänty paljonkin ? Tarkoititko Suomea ? Nythän löytyy jatkuvasti uusia lajeja inventoinneissa . Ehkä luonto voi kohtuullisen hyvin , mutta se ei tule esiin mediassa .

    Visakallo Visakallo

    Toivotaan ainakin, että metsätaloudessa tapahtuisi uuden hallituksen aikana normalisoituminen, ja palattaisiin täällä Suomessa samalle aaltopituudelle muiden metsäisten maiden kanssa. Ei ole kovin kestävää, kun muut maat panostavat metsiensä tuottavuuden nostoon, meillä tehdään juuri päinvastoin.

    mehtäukko

    Poliitikot ja hutkijat täytyisi saada leivättömän pöydän ääreen perättömällä tiedolla painostamisesta ja sen levittämisestä.

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    Ei ole perätöntä tietoa se että hyvin monet maat ovat sitoutuneet sekä hiilinieluihin että luontokadon torjuntaan. Ollaan esmes YK:n ja EU:n tasolla sovittu näistä muiden mukana. Sopimisten toteutusta seurataan.

    mehtäukko

    No mutta niinhän täälläkin,- jos muualla maailmassa-, on sitouduttu hiilinieluihin yllä pitämällä metsien elinvoimaisuutta ja kasvua!? Fossiilissista täytyisi päästä eroon.

    Mutta välissä ilman pilaavat kaikenmaailman pietikäis/soimakalliot…

    Visakallo Visakallo

    Suomen osalta on enimmäkseen kysymys vain muita tiukemmasta aikataulusta. Miksi niin, kun aivan naapurimaammekin aikataulut ovat 5-15 vuotta pidempiä? Mitä Suomi hyötyy siitä, että yrittää etuilla jonossa, kun siihen ei kuitenkaan lihakset riitä?

    reservuaari-indeksi reservuaari-indeksi

    AJ: ”Ei ole perätöntä tietoa ….YK:n ja EU:n tasolla sovittu näistä muiden mukana. Sopimisten toteutusta seurataan.”

    Oho ja erinomaista! Pottumontussa havaittavissa koulutetulta johtajuutta! Niin sitä pitää! Pientä piipitystä tietenkin aina tulee, mutta kyllä se ajan kanssa, oksa kerrallaan. 😉

    ♥ Kerttu

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    Olet mehtäukko aivan oikeassa: fossiilisista eroon. Kun Suomen metsien pinta-ala ei kuitenkaan riitä koko muuan maailman päästöjen neutraloimiseen, niiden käyttöä kannattaa yrittää optimoida eikä maksimoida. Pohjoismaat ylisuoriutuvat hiilen sitomisessa, jotkut maat alisuoriutuvat. Tilannetta pitäisi tasata.

    mehänpoika mehänpoika

    Tänään sanomalehti Karjalaisessa Maa ja metsä-sivuilla oli uutisoitu: ”Metsänkasvatusta hunnilauman armoilla”, ja lehti jatkaa: ”Hirvien aiheuttamat metsätuhot tyrmistyttävät Pohjois-Karjalan metsänomistajia.”

    Vuonna 2018 Metsäkeskuksesta eläköitynyt metsänhoitaja Kyösti Hassinen purkaa uutisessa tuntojaan pienehkön yhteismetsänsä kohteilla tähän tapaan:

    ”Yhteismetsän alue soveltuisi karun maaperänsä puolesta parhaiten mäntyvaltaisten metsien kasvatukseen, mutta hirvien takia metsät ovat vähitellen kuusettumassa. Huonosti kasvupaikalle soveltuva puulaji merkitsee metsänomistajalle kasvun heikkenemistä ja tulojen vähentymistä. Kuusen pakkovalinnalla ja hirvituhoilla on myös laajempia seurauksia.

    – Nykyisin mediassa ollaan päivittäin huolissaan metsien hiilinielujen riittävyydestä. Toisena siana on luontokato ja kolmantena metsätuhot. Hassinen pohjustaa.

    Hän huomauttaa, että Suomessa on hirvieläinten eriasteisesti vahingoittamia taimikoita noin puolen miljoonan hehtaarin verran. Tämä heikentää väistämättä metsien kasvua ja hiilinieluja sekä kaventaa erityisesti lehtipuiden monimuotoisuutta.

    – Luken tutkijoille voisin vinkata aiheeksi, että mikä on hirvieläinten hiilisorkanjälki. Voimassa olevassa hirvikannan hoitosuunnitelmassakaan ei ole mitään hirvien vaikutuksesta hiilinieluihin.

    Yhteismetsä uudistaa metsiä pääosin istuttamalla kuusta, kylvämällä mäntyä ja hyödyntämällä myös luontaista taimiainesta.

    – Käytännössä tahtoo käydä niin, että hirvet syövät lehtipuut ja pilaavat suurimman osan männyistä. Hassinen sanoo.”

    Kannattaa lukea koko kirjoitus, erityisesti ”Metsien kuusettumisen tuomat riskit ovat hyvin nähtävissä Keski-Euroopassa.” (Hassinen on hirvenmetsästäjä ja nyt eläkeläisenä puuntuottaja)

     

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    Ei kai sillä ole maapallon ilmaston kannalta suurta merkitystä ollaanko me täällä Suomenmaassa hiilineutraaleja 2035 vai 2050 vai siltä väliltä. Taitaa vetytalouskin olla vähän kiikun kaakun, että kannattaako sitä edistää laajasti vai ei. Kai vihreän siirtymän eteen voidaan tehdä töitä ja investointeja aivan yhtä tarmokkaasti vaikka laskennallinen hiilineutralointi tapahtuisi vähän myöhemmin. Vai säikähtääkö elinkeinoelämä ja ulkomaiset investoijat poistuvat muualle? Mutta minne muualle he menevät, jos muuallakin ollaan yhtä hitaita kuin me?

    Metsien hieman suuremmilla hakkuilla (jotka siirtävät hiilineutraaliutta eteenpäin) on kuitenkin korvattu jonkin verran fossiilisia ja aikaansaatu puutuotteiden hiilivarastoja. Saataisiin vielä enemmänkin jos rakennettaisiin vielä enemmän puusta.

    Olisi paras jos metsien hakkuutasot voisivat määräytyä aiempaan malliin pelkästään metsien hoitotarpeiden ja puumarkkinoiden kysynnän pohjalta. Nyt joudutaan vilkuilemaan myös EU:n hiilensidontatavoitteita ja ehkä jopa säätämään hakkuita siltä pohjalta metsäpolitiikan avulla ja lopputulos ei ehkä ole niin hyvä. Aika näyttää.

Esillä 10 vastausta, 5,571 - 5,580 (kaikkiaan 7,962)