Keskustelut Metsänomistus Metsien hiilinielu

Esillä 10 vastausta, 5,561 - 5,570 (kaikkiaan 7,962)
  • Metsien hiilinielu

    Merkitty: 

    Ollaanko yksityisen metsänomistajan metsien sitoma hiili nyt sosialisoimassa koko maan hyväksi? Miksi minä en saa metsänomistajana mitään hyötyä siitä, että metsäni sitovat hiiltä. Esim. alennuksia veroissa tai muuta vastaavaa. Jonkinlainen henkilökohtainen hiilirekisteri voisi olla metsänomistajalle etu.

  • Visakallo Visakallo

    Petkeles, ulkomaan käyntien pohtimisen sijasta voisit miettiä, miksi Suomi tekee itselleen ongelmia sellaisista asioista, mistä mitkään muut maat eivät tee?

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    Jyrki Kangas kirjoitti MaasTullissa että jopa 140 miljoonaa mottia runkopuuta voisi vuosittain hakata. Nyt on päästy puoleen siitä.

    Ilmeisesti tällainen laskentatulos saadaan kun ei ole mitään muita rajoitteita käytössä kuin metsänhoidon suositukset puuntuotantoon käytössä olevalla pinta-alalla? Suojelualueet tms. rajoitteiden piirissä olevat kuten suojakaistat on pinta-alasta poistettu ja ne ovat noin neljännes pinta-alasta. Muita rajoitteita kuten hakkuiden tai tulojen tasaisuutta ei ole. Puuntuotannon kestävyys?

    Tästä on Luken raportti olemassa. Sitä en ole lukenut, joten en osaa sanoa olisiko hakkuiden nosto realistinen tavoite. Ottaen huomioon esimerkiksi hiilinielujen velvoitteet EU:n suuntaan.

    https://jukuri.luke.fi/handle/10024/553180

     

    reservuaari-indeksi reservuaari-indeksi

    Minä olen melekein varma että se on käynyt ulko mailla! Melekoosta porvari meininkiä kun on h.-a: ja Tallinan reissut vielä perähän! Kessillä ja ansulla voi olla pareemmat mättähät mehräs mutta massihommissa virtsis on selkiäst ykkönen!

    Leena

    Timppa

    Puusta päätyy HS:n mukaan n 60 % energiaksi.  Siis lisähakkuilla vähennetään fossiilisten käyttöä, mikä tietysti alentaa hiilinielukin.  Metsiä on tarkasteltava pitkäjänteisesti.  Oleellista on miten hakkuut ja tehokas uudistaminen parantavat jatkossa metsänkasvatusta.   Ruotsissa istutetaan vuodessa 450 miljoonaa puuntainta.  Suomessa tästä vain kolmannes.  Metsiemme kasvu taantuu ellemme tosissaan kiri uudistuksissa ja tehosta taimikoiden perustamista ja hoitoa.

    suorittava porras suorittava porras

    Kankaan kolumniin viitaten….No mitäs mieltä Anneli on parin miljardin motin hakkuu-urakasta seuraavan kymmenen vuoden aikana ,mikäli puuston määrä aiotaan ennallistaa tavoitevuoden 1952 tasolle? Voi päätyä osa poltettavaksikin ,kun markkina ei vedä. Vaatimattomat 200 miljoonaa mottia olisi hakattava vuosittain.

    Herää kysymys ,kumpi on tärkeämpää ,hiilensidonta ,vai ennallistaminen? Molemmissa tapauksissa hakkuita on lisättävä. Vihreä porukka pyrkii vesittämään molemmat tavoitteet vaatiessaan hakkuiden vähentämistä.

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    Ennallistaminen ja 1950-luku on varmaan ymmärretty jotenkin väärin; ei ole tarkoitus palata sinne johonkin tiettyyn tilaan eikä vuoteen. Ennallistamisen tarkoitus on kääntää luontokatokehitys heikkenevästä paranevaan suuntaan. Hakkuiden toteutuva taso toki vaikuttaa luonnon tilaan, paljonkin.

    En osaa oikein kommentoida tuota hieman hämmentävää Luken laskentatulosta, kun tähän saakka on oltu sitä mieltä (esim. SYKE:ssä) että kaltoin käy hiilinielujen kanssa, jos hakkuiden tasoa nostetaan. Varmaan tämä olisi vaikkapa Metsäpaneelille yksi mietittävä asia millaista tulevaisuutta hakkuissa tavoitellaan. Suunnitelmataloudessa ei kuitenkaan eletä, vaan metsänomistajat ja puumarkkinat päättävät hakkuiden tason.

    suorittava porras suorittava porras

    Hakkuiden tasoa on nostettava ,jotta metsien kasvua voidaan lisätä. Rästiin jääneet toimet alentavat metsien kykyä sitoa hiiltä . Samaan johtaa metsien liiallinen ikääntyminen ja kasvun taantuminen sieltä kautta.

    Uutiset siitä ,että metsiä hakataan liikaa eivät perustu tutkittuun tietoon. Hoitamattomien ja huonosti hoidettujen metsien hakkuutuloksia ei tulisi käyttää esimerkkinä liiallisista hakkuista, vaan virheelisten tai tekemättä jätettyjen toimenpiteiden tuloksista. Jos puuta poistuu metsätalouskäyttöön luokitelluista metsistä vain puolet vuotuisesta kasvusta, on puhuttava liian vähäisistä hakkuista . Metsänhoidollisista hakkuistakin jää kolmannes tekemättä ja osa kasvuvoimansa menettäneistä metsistä hakkaamatta. Erilaisten hakkuurajoitteiden jasuojelun kohteena olevat alueet eivät ole edes laskelmissa mukana. Puustopääoma ei vähene niillä kohteilla lainkaan tai korkeintaan rajoitetusti. Monimuotoisuus toteutuu ko tapauksissa lähes 100%:sti. Perusteet hakkuiden rajoittamiselle ovat ohuet varsinkin, kun muutenkin toimitaan liian varovaisesti ainakin metsänhoidollisten hakkuiden kohdalla.

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    Suojelualueet ovat yleensä hiilinielulaskelmissa ja metsien kokonaiskasvun arvioissa mukana, mutta eivät hakkuumahdollisuusarvioissa. Hakkuutasokeskustelussa pitäisi päästä jo eteenpäin hiilinieluista ja pureutumaan ilmiöön syvemmälle. On arveltu, että metsiä on hakattu entistä nuorempina sen jälkeen kun uudistamisen ikä- ja järeysrajoitteista luovuttiin. Hyvin edelleen kasvavien sopivassa tiheydessä olevien metsien hakkuita ei tarvitsisi lisätä, mutta tarpeellisia harvennuksia kyllä, ja pikaisesti! Hakkuiden kokonaismäärää ei ehkä tarvisisi nostaa jos ne kohdentuvat oikein.

    suorittava porras suorittava porras

    Tuo ”liian nuorena” tehtävä avohakkuu on ajatuksena osittain kupla. Viime vuosina on kaadettu runsaasti huonolaatuisia männiköitä ja nopeasti taantuvia 40-vuotiaita kontortamänniköitä ,jotta saadaan parempaa metsää tilalle.

    Liian varhaiset ensiharvennukset ovat puolestaan epäonnistuneen energiapuustrategian ja tukipolitiikan seurausta. Taimikot ovat jääneet hoitamatta ja nuori metsä on ollut kuitenkin pakko käsitellä ennen latvuksen liiallista supistumista tai tuhoutumista kokonaan. Tuki energiapuulle taimikonhoidon kustannuksella on ollut epäonnistunut ratkaisu . Tulisi edetä vahvemmin biologia edellä.

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    Niinpä; saapa nähdä miten Metka toimii.

Esillä 10 vastausta, 5,561 - 5,570 (kaikkiaan 7,962)