Keskustelut Metsänomistus Metsien hiilinielu

Esillä 10 vastausta, 5,541 - 5,550 (kaikkiaan 7,962)
  • Metsien hiilinielu

    Merkitty: 

    Ollaanko yksityisen metsänomistajan metsien sitoma hiili nyt sosialisoimassa koko maan hyväksi? Miksi minä en saa metsänomistajana mitään hyötyä siitä, että metsäni sitovat hiiltä. Esim. alennuksia veroissa tai muuta vastaavaa. Jonkinlainen henkilökohtainen hiilirekisteri voisi olla metsänomistajalle etu.

  • MaalaisSeppo

    Vaikea uskoa, että parhaiten ilmastoa suojellaan säilyttämällä mahdollisimman paljon vanhaa, järeää metsää. Siis metsää, jonka kasvu on aikoja sitten hiipunut.

    Onko parempi siis hakata pääasiassa nuorta, ripeästi kasvavaa metsää?

    Metät kunnossa!

    Tässähän se isoin ”yleisen totuuden” virhe onkin. Mielestäni olen hiilen sitomisen asialla kun olen  kasvunsa lopettaneet vanhat metsät päätehakannut ja laittanut uutta tulemaan. Jos olisin säästänyt vanhaa metsää hiilen sitominen menee käsittääkseni negatiiviseksi kun enemmän lahoaa mitä kasvaa? On ollut monella tavalla erittäin rohkaisevaa kun on nähnyt miten uusi puusukupolvi kasvaa vähintään 3 mm lustoa vuodesta toiseen kun sillä on tilaa kasvaa. Eikös siinä tule hiiltä hyvin sidottua useampi vuosikymmen?

    TTL

    Hienoja kommentteja A.J. ja Timppa! Kannattaa tilata Hesari jo näitä lukeakseen!

    Kurki Kurki

    https://www.apu.fi/artikkelit/vanha-jarea-metsa-on-arvokas-hiilivarasto-pyha-hakin-kansallispuistossa

    Pyhähäkin metsät ovat aika vähäpuustoisia. Eivät kovin sykähdytä. Ympäristön talousmetsissä näkee paljon hyväkasvuisempia.Tosin pieni puronvarsikorpi Kotajärven laidalla 1000m3/ha näyttää niitä mahdollisuuksia, mitä metsät Suomessa voivat kasvaa.

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    Metät kunnossa! on tehnyt tietenkin oikein pitämällä metsät kasvukunnossa. Kyllä metsien hiilivarastoillakin on merkitystä ilmaston kannalta, koska haluamme että ilmakehästä olisi poissa mahdollisimman paljon hiiltä. Metsä ei – kuten hyvin tiedämme – kuitenkaan ole varma hiilivarasto, vaan sen vanhetessa itseharveneminen ja metsätuhot voivat viedä jopa saman verran puupääomasta pois kuin mitä alueelta olisi hakattu.

    Niin kauan kuin fossiilivaroja puretaan ilmakehään ja nostetaan niillä sen hiilidioksidin määrää, metsien runsas hakkaaminen on perusteltua. Itse olen kuitenkin sillä kannalla, että Pohjoismaissa ei enää nostettaisi hakkuiden määrää suhteessa kasvuun vaan lisähakkuut tehtäisiin muualla.

    Hakkuiden lisäämisen mahdollisuuksia on uusissa istutusmetsissä etelämpänä. Myös vähemmän käytetyillä alueilla pohjoisessa havumetsässä, alueilla joilla on nyt paljon metsätuhoja. Lisäksi pelastushakkuut metsätuhojen jälkeen Keski-Euroopassa jatkuvat suurina ja jopa lisääntyvät. Joissakin EU-maissa on metsien vajaakäyttöä suhteessa kasvuun, mikä näkyy aiemmin mainitussa Forest Europen raportissa. Näissä maissa hakkuita voitanee lisätä ja myös metsäpinta-alaa monessa EU-maassa.

    Timppa

    Kiitos TTL!

    Minä puolestani olen  sitä mieltä, ettei hakkuille voi määritellä mitään tarkkaa rajaa.  Tilanne riippuu siitä mikä on kunkin metsän tila ja niiden summasta tulee sitten oikea hakkuumäärä.

    Meillä on yksinkertainen systeemi.  Harvennukset kunkin  kuvion tilanteen mukaan kuitenkin tietysti kooten suuremmiksi leimikoiksi.  Uudistukset nyt 80 vuoden kiertoajalla, mikä sopii mäntyvaltaisiin metsiin.  Uudistustahtia tarkistellaan 10-vuosittain.

    Olen kirjoittanut, ettei metsä ole karkkipussi, josta voi ottaa mielensä mukaan vaan, että puilla on oma elämä, minkä mukaan on toimittava.

    Kurki Kurki

    Metsälehdessä 14.4.2023 artikkeli ”Räjähtävää kasvua avosuolla” kertoo märän avosuon ojituksesta 20 vuotta sitten, lannoituksesta ja hyvästä metsänkasvusta.

    Luken mukaan luonnontilainen ”C. Muut avosuot” ks. linkki alla, on pieni CO2-nielu -1,02 tn/ha/v ja suuri CH4-päästö +4,2 ekv-tn/ha/v sata vuotta eteenpäin laskettuna kertoimella ekv=28. Soiden ojitusalueilta 5 milj.ha Luke laskee CO2-päästöjä +8 Mtn ja metaani-ja oksiduulipäästöjä +2,6 Mtn, joten maapäästö niistä on (8+2,6)/5= +2,1 tn/ha/v.

    Taimikko 20 v kasvanee nyt 5 m3/ha/v, jonka CO2-nielu on 1,3*5= -6,5 tn/ha/v.

    Taimikon hiilitase ”C. Muut avosuot” nyt on -10,7+3,1= – 7,6 tn/ha/v

    Nielut -6,5 (puusto) -4,2 (metaanipäästön loppuminen) = -10,7 tn/ha/v.

    Päästöt +2,1 tn (CO2-, CH4-, N2O-päästöt) + 1,02 (luonnon suon CO2-sodonta)=+ 3,1 tn/ha/v.

    Taimikon hiilitase ” A. Minerotrofiset korvet, rämeet…”= -7,1 + 3= -4,1 tn/ha/v.

    Nielut -6,5- 0,56= -7,1 tn/ha/v.

    Päästöt +2,1 + 0,91=+3,0 tn/ha/v.

    https://www.luke.fi/fi/blogit/miten-suomen-kasvihuonekaasuinventaarion-tulokset-muuttuisivat-jos-ojittamattomien-soiden-paastot-ja-nielut-raportoitaisiin

    Nyt kun naapuri kuuluu olevan kyllästynyt katselemaan omaa puutonta osaa suosta ja päättänyt tehdä samanlaisen metsityksen, niin Luke kannattaa kutsua paikalle mittaamaan CO2-nielut ja CH4-päästöt ennen kuin ojien kaivu aloitetaan ja näin saadaan ojituksen eli ihmisen toiminnan ilamastovaikutuksen niistä dokumentoitua kuten maankäyttösektorin säännöt vaativat laskelmia varten.

    Edellä on oletettu, että metaanin ekv=28 eli lämmiitävä vaikutus on CO2:een nähden 100 vuoden periodilla.

    Oikea metaanin ekv pitänee olla vuosikohtainen eli kolminkertainen 84 linkin eri suotyypeillä.

    Silloin tyypin ”A. Minerotrofiset korvet ja rämeet” soidenkin maapäästöt jäävät pienemmäksi kuin CH4-päästön nielu.

    Tästä johtopäätöksenä, että maankäyttäsektorin ilmoitetut ojitettujen orgaanisten maiden CO2- ja CH4-maapäästöt +10,6 M ekv-tn ovat pienemmät kuin, mitä olivat luonnon soina CH4-päästöjen loppuminen antaa nieluja.

     

     

    Juha Virtanen

    A.Jalkanen kirjoitti 16.4.

    ”Tuossa 40 Gt ei kai ole mukana sidontaa joka on luokkaa 10 Gt vuodessa. Siis muun muassa rapautumiseen, meriin ja kasvillisuuteen. Eli jos päästöt alenevat puoleen ja sidonnat kaksinkertaistuvat, ne ovat yhtä suuret. Riittääkö tämä – sen näkee sitten jos tällainen ihme joskus tapahtuu.”

    Anteeksi, että puutun tähän keskusteluun. Keskustelimme tästä aiheesta jo tuolla Soininvaaran blogissa, mutta en siellä saanut muotoiltua sanomaani niin, että olisimme päässeet asian ytimeen.

    Onneksi Annelilla on kyky nuotoilla ajatus niin selkeästi, että  asiasisältö näkyy,

    Jos olisin lukenyt tuon kommentin kaksi vuotta sitten olisin hyväksynyt sen mukisematta, koska se vastaa sitä käsitystä, joka on yleisesti  vallitseva käsitys  poliitikkotasolla, ja myös mediassa. Ja tuolle ajatukselle on koko hiilinielupolitiikka rakennettu.

    Mutta minusta tuossa ajattelussa on 10 gigatonnin musta aukko.

    Luin nimittäin 2 vuotta sitten ”kysy ilmastosta. fi” palstalstaa, jossa tohtoi  Sihto-Nissilä vastasi kysymykseen ”voiko hiilenkierron pelkistää säätöpiiriksi”.  Kysymys perustui pamflettiin ”tulevaisuuden luhyt historia” (http://www.bod.fi/s?k=soupfvjlkd1c ), jossa on johdannon viimeisellä sivulla kuva hiilenkierrosta. Jäin itse tuijottamaan tuota kuvaa  ja  sen oikeassa laidassa olevaa kolmisakaraista nuolta, joka räjäytti tajuntani, ja samalla se räjäytti säpäleiksi tuon  Annelin kirjoittaman yleiskuvauksen ja uskoni hiilinielujen tehokkuuteen.

    Selitän mitä tarkoitan.

    Tuossa kuvassa punaisella nuolella kuvataan ihmiskunnan vapauttamaa fossiilihiiltä (mukaanlukien sementtiteolisuus), jota on siis 10 Gt vuodessa. (hiilidioksidiksi laskettuna 40 Gt).

    Jos unohdamme aluksi tuon fossiilivirran , ja katsomme pelkästään valkoisilla nuolilla kuvattua  ”hyvää” hiilidioksidin ikiaikaista kiertoa, niin  rapautumisen, merien ja kasvillisuuden kautta poistuu kuvan mukaan  2+2 gigatonnia, mikä vastaa annelin mainirsemaa 10 gigatonnin suuruusluokkaa.

    Mutta sitten, Ja tässä on minusta tuon pamfletin pommi.  Jos vastavaa virtaa takaisin ilmakehään ei olisi, olisi miljoonassa vuodessa ilman hiilidioksidipitoisuus  jo  nolla. Kun se kuitenkin on ollut viimeiset miljoona vuotta  välillä 200-300 ppm, se tarkoittaa, että luonnon kierrossa ol luontaisesti vastaavan suuruinen takaisinvirtaus. Juuri tämä virtaus puuttuu kokonaan tuosta Annelin ajatuksesta. Eli on mainitsemani 10 gigatonnin musta aukko.a  Ja juuri tätä kuvaa tuo kuvan oikeassa laidassa olleva komisakarainen nuoli.

    Eli summa summarum. Luonnollinen tasapainossa oleva kierto ilman ihmisen vaikutusta on suuruusluokkaa 10 gigaronnia vuodessa , ja näitä virtoja ihmiskunta ei saa ,eikä voi säädellä. Ne pysyvät vakioina, tai muuttuvat luonnonmullustistusten kautta.

     

    Kun nostamme nyt 10 gigatonnia hiiltä (hiilidioksidina 40 gigatonnia) , se kokonaisuudessaan jää pyörimään meri-maa-ilmakehäsysteemiin, jonne se jakautuu luonnon lakien mukaan  niin, että ilman osuus osuus on noin 40%.  Kun yritämme siitää sitä tuossa systeemissä lokerosta toiseen, on se mieletäni hölmöläisten peiton jatkamista. ”ei kannettu vesi kaivossa pysy”, sanoi vanha kansa.

    mehtäukko

    MT:n artikkelin mukaan   (Julian Fox ,Anssi Pekkarinen, vanhemmat metsäjohtajat FAO) maailmassa katoaa metsiä rakentamisen,laiduntamisen,teitten yms. takia joka vuosi kymmenen (10) miljoonaa ha.

    Luku on vuodesta 1990 420 miljoonaa ha.

    Voidaan hyvällä syyllä perätä mittasuhteita eu:n ja kotimaisten kusettajien vaatimuksille!

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    Kiitos täsmennyksestä Juhani. Eli on ehkä olemassa joko jokin tuntematon päästömekanismi, joka palauttaa hiiltä ilmakehään tai vaihtoehtoisesti olemme arvioineet nielut yläkanttiin. Molemmat ovat mahdollisia. Ihan viime aikoina on tullut uutta tietoa muun muassa soiden kaasutaseista.

    Alkuperäinen ajatus ei ole minun, vaan siteerasin muistaakseni Markku Kulmalaa, mutta en tiedä oliko ajatus hänenkään vai siteerasiko muiden laskelmia. Siis tämä: hiilineutraalius toteutuisi jos päästöt puolitetaan ja nielut kaksinkertaistetaan. Joka tapauksessa tilanne paranisi tuon seurauksena huomattavasti verrattuna siihen, että emme tee mitään hillintätoimia nyt. Maapallon asukkaat ovat samassa veneessä joka keikkuu.

Esillä 10 vastausta, 5,541 - 5,550 (kaikkiaan 7,962)