Keskustelut Metsänomistus Metsien hiilinielu

Esillä 10 vastausta, 5,531 - 5,540 (kaikkiaan 7,965)
  • Metsien hiilinielu

    Merkitty: 

    Ollaanko yksityisen metsänomistajan metsien sitoma hiili nyt sosialisoimassa koko maan hyväksi? Miksi minä en saa metsänomistajana mitään hyötyä siitä, että metsäni sitovat hiiltä. Esim. alennuksia veroissa tai muuta vastaavaa. Jonkinlainen henkilökohtainen hiilirekisteri voisi olla metsänomistajalle etu.

  • Puuki

    Jos hakkuumääriä vähennetään ja kiertoaikoja jatketaan, niin pitkityksessä metsän kasvu hiipuu ja samoin hiilinielun kertyminen.  Lyhytaikanen hyöty siis .  Kasvunsa lopettaneiden metsien hakkuut ja uudistamisvelvollisuus ja sen valvominen on paras keino hiilitaseen parantamiseksi.  Parhaassa kasvuiässä olevien metsien avohakkuita voisi rajoittaa.

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    Lisäksi: metsäkadon hillintätoimet ja turvemaiden erityistoimet (jatkuvapeitteisyys sopivissa kohteissa ja tuhkalannoitus). Edelleen: maatalouden viljelyssä olevien turvemaiden pinta-alan vähentäminen ja muuntaminen nurmelle yms.

    Kurki Kurki

    Tässä uudessa metsäasetuksessa ei sitten kielletty pellon tekemistä suolle niin, että pintaturve haudataan pohjavesipinnan alapuolelle.

    TTL

    Näytti olevan Hesarin kommentointi suljettu ruuhkaan vedoten. Kun on riittävän aikaisin liikkeellä (A.J.), niin pääsee läpi.

    Tuo päästövähennysten uudelleenneuvottelupointti on kannatettava (myös). Oliko niin, että vertailutaso on noin vuoden 2009 ”alueelta”, jolloin hakkuut olivat Suomessa poikkeuksellisen alhaiset?

    1970-luvulle asti hakkuut ylittivät metsän kasvun Suomessa. Tämän jälkeen erotus hakkuiden ja kasvun välillä on ollut 30 000 000 kuutiota (?) vuosikeskiarvona johtuen järjellisestä metsänhoidosta. Tavallaan tuo reilun miljardin tonnin hiilivarasto jää nyt kuin ”ilmaiseksi” EU:n käyttöön.

    Näistä Hesarin jutuista voi olla metsänomistajalle se hyöty, että hallitukset hätäpäissään tuovat eduskuntaan säädettäväksi hiilensidontakorvauksen hakkuiden viivästyttämiseksi. Sitten, kun kalenteri näyttää esim. vuotta 2035 ja kaikki on hyvin, on nämä väliaikaista hiilensidontakorvausta nauttineet metsäalueet mahdollista hakata.

    Timppa

    Tässä meikäläisen kommentti Syke-juttuun:

    Hakkuilla on lisätty puun energiakäyttöä ja samalla vähennetty fossiilisia päästöjä. Puulla korvataan myös päästöjä aiheuttavia betonia ja terästä. ”Vihreä siirtymä” aiheuttaa metsäkatoa ja rakennusvaiheessa massiivisia päästöjä. Hakkuiden vähentäminen aiheuttaisi etenkin maaseudulla ja metsäteollisuuspaikkakunnilla massiivista työttömyyttä. Työttömäksi joutuvalle porukalle pitäisi rakentaa uudet asunnot ja paljon muutakin kaupunkeihin, mistä taas massiivisia päästöjä.

    HS:n mukaan puusta päätyy energiaksi 59 %. Jos hakkuita vähennetään, niin sama määrä on hankittava fossiilisilla polttoaineilla. Kun otetaan huomioon edellä kuvaamani seurannaisvaikutukset, niin hakkuiden vähentäminen aiheuttaisi todellisuudessa suuremman päästölisäyksen kuin vähennyksellä saavutettaisiin. Lisäksi kansantulo vähenisi merkittävästi. Miten kävisi Suomen velkaantumiselle?

    Selvää on, että ainoat mahdolliset keinot parantaa kasvihuonekaasutasetta on vähentää päästöjä. Näinhän ei kuitenkaan haluta toimia. Esimerkkinä Helsinkiin suunnitellut jalkapallohalli ja viihdekeskus. Kaikki rakentaminen lisää vuoren varmasti päästöjä. Päästöihin voidaan vaikuttaa esimerkiksi huonelämpötiloilla, maantienopeuksilla, kauppojen aukioloajoilla ym. Nämä ovat siinäkin mielessä erinomaisia, ettei niiden toteuttaminen aiheuta lisäpäästöjä.

    On kyllä täysin, ettei mihinkään hiilineutraalisuuteen päästä. Niin suuret ovat Suomen päästöt. On myös itsestään selvää, etteivät Suomen metsät voi toimia esimerkiksi näiden ”stadilaisten” viihdekeskuksen tai jalkapallohallin tai minkään muunkaan päästöjen kompensoijana. Metsien funktio on tuottaa hyödyllisiä fossiilivapaita tuotteita. Turvata myös koko Suomen pysyminen asuttuna. Metsien mahdollisuuksia tulee parantaa tehostamalla niiden kasvua ja metsittämällä puuttomia alueita. Ei poistaa niitä metsätalouskäytöstä.

    suorittava porras suorittava porras

    ?

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    että vertailutaso on noin vuoden 2009

    Kyllä mutta tämä periaate koskee vain kuluvaa laskentakautta vuoteen 2026 saakka. Sen jälkeen katsotaan todellisia toteutuvia nieluja ja päästöjä. Tämä on parannus entiseen mutta toisaalta koko EU-alueen tavoite (jonka EU-parlamentti Ville Niinistön johdolla asetti) on kasvava ja todella kunnianhimoinen. Hallinnollisesta taustasta on lisää em. EFI:n raportissa ”mitigation potential”. Myös MMM:n sivuilta löytynee luvut kun katsoo ilmastopolitiikkasivuja.

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    Kommenteissa ruuhkaa juu… tämän kirjoitin em. SYKE-uutiseen jo ennen aamiaista niin pääsin jonon alkupäähän.

    Kolme pointtia.

    1. Tavoitteet hiilinieluille pohjautuvat osittain epärealistisen suuriin odotuksiin metsien kasvusta. Kasvu on tasaantunut muun muassa ikärakenteen vanhenemisen vuoksi. Pitäisikö kansalliset tavoitteet siis neuvotella uudelleen Suomelle ja Ruotsille?

    2. On laskettava myös vaihtoehdon eli hakkuiden alentamisen varmasti toteutuva kansantaloudellinen kustannus, eikä vain liian korkean hakkuiden tason mahdollinen hiilinielukustannus. Tässä on haasteita koska hakkuiden tilalle voi tulla muuta.

    3. Kaikkea hiilinielujen pienenemistä ei voida laittaa hakkuiden piikkiin. Mikä tulee olemaan ennustettu rakentamisen metsäkato ennustekaudella, kuinka suuret päästöt niistä lasketaan ja kuinka pitkälle ajalle? Nekin vaikuttavat toteutuvan hiilinielun tasoon. Vihreä siirtymä ei olekaan niin vihreä?

    Tolopainen Tolopainen

    Suomella ei ole koskaan ollutkaan hiilinieluja. Niiden varaan ei ilmastopolitiikkaa voi rakentaa. Metsät on yksityistä omaisuutta eikä niitä ole mitenkään sidottu ilmastopolitiikkaan.

    Sellainen jota ei ole koskaan ollut ei voi pienentyä eikä suurentua. Tämä on pelkkää peli politiikkaa yrittää määräillä yksityisen omaisuuden käyttöä.

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    Ihmisen tekemien hiilivarastojen ­merkitys kokonaisuudessa on vähäinen: kaikkein parhaiten ilmastoa suojellaan sillä, että etenkin pohjoisella havumetsävyöhykkeellä säilytetään mahdollisimman paljon vanhaa, järeää metsää.

    Mitä enemmän vihreää, sitä tehokkaammin hiili pysyy tallessa eikä karkaa ilmakehään.

    http://www.apu.fi/artikkelit/vanha-jarea-metsa-on-arvokas-hiilivarasto-pyha-hakin-kansallispuistossa

    Kirjoittaja on Juho Rahkonen. Onkohan se Rahkonen joka on töissä Taloustutkimuksessa?

Esillä 10 vastausta, 5,531 - 5,540 (kaikkiaan 7,965)