› Keskustelut › Metsänomistus › Metsien hiilinielu

Esillä 10 vastausta, 5,521 - 5,530 (kaikkiaan 7,973)
1 2 3 … 552 553 554 … 796 797 798

  • Metsien hiilinielu

    Lähetetty: 10.12.2018, 12:37

    Merkitty: 

    Ollaanko yksityisen metsänomistajan metsien sitoma hiili nyt sosialisoimassa koko maan hyväksi? Miksi minä en saa metsänomistajana mitään hyötyä siitä, että metsäni sitovat hiiltä. Esim. alennuksia veroissa tai muuta vastaavaa. Jonkinlainen henkilökohtainen hiilirekisteri voisi olla metsänomistajalle etu.

    Tekijä
    sitolkka
    Teema Metsänomistus Metsänomistus
  • A.Jalkanen A.Jalkanen 18.4.2023, 20:18

    Mahtaako Timppa viitata suojeluvaatimuksilla muun muassa siihen, että peitteisen mallin pinta-ala kasvaa nyt paljon uuden PEFC:n tuomien levennettyjen vesistöjen suojakaistojen ja turvemaiden peitteisyysvaatimusten takia.

    Nostokoukku 18.4.2023, 20:49

    Suorittava on oikeassa vihreän siirtymän Kiina -riippuvuudesta. Kiina tavoittelee Euroopassa markkinoiden lisäksi myös valtaa elintärkeiden materiaaliensa kautta. Johan eräs tutkija varoitti, että ennenpitkää teolliseen valta-aseman päästyään Kiina asettaa EU-maita valinnan eteen, joko tuet Kiinan tai Yhdysvaltojen politiikkaa ja tavotteita.

    Timppa 18.4.2023, 21:33

    Fokus ei ole suojelussa, jatkuva kasvatus on laissa määritelty metsänhoidon muoto

    Systeemi on laillinen. mutta metsän kasvua alentava.  Nyt on  koko ajan erilaisia suojeluvaatimuksia.  Ihmettelen edelleen sitäkin, että metsänhoitoyhdistykset markkinoivat  hiilivarastoja.  Sertifikaatti on yksi osa tätä metsätalouden heikentämissysteemiä.  Kenelläkään ei ole mitään kokonaisvastuuta asiasta.

    Jovain Jovain 19.4.2023, 08:03

    Kannattaa ottaa huomioon, että metsissä on muutakin, ei vaan yhden tavan metsänhoitoa. On kovin yksipuolista, jos peräti julkilausumasta lähtien noudatetaan vain yhden tavan metsänhoitoa. Metsissä on erilaisia tapoja ja jo julkilausumasta lähtien on menestyksellä käytetty peitteistä metsänhoitoa. Sulkuajalla rajoitettiin ja saatiin jatkuva kasvatus melkein ajettua alas, mutta tämän päivän metsissä siihen, (jk) soveltuvia metsiä on edelleen olemassa. Tilanne ei ole siitään miksikään muuttunut. Huono puoli on, että nykyinen metsälaki ei jatkuvaa kasvatusta tunnista. Tunnistaa lähtökohtaisesti väärin.

    A.Jalkanen A.Jalkanen 19.4.2023, 08:24

    Ole hyvä Jovain, kirjoita toiseen eli jatkuvan kasvatuksen ketjuun ohjeet miten jatkuva kasvatus tunnistetaan ja tehdään oikein.

    A.Jalkanen A.Jalkanen 19.4.2023, 18:05

    Metsälain ilmastovaikutukset on arvioitu Luken toimesta.

    http://www.iltalehti.fi/politiikka/a/fe8656cf-4177-4e97-8c67-5f34788b4ce2

    Timppa 19.4.2023, 19:05

    Mielenkiintoista olisi nähdä tuosta uudistamisjutusta aitoa dataa.  Siis metsäyhtiöiden tilastoja.  Niiltä löytyisi varmasti todellinen tieto.  Luken juttu tuntuu selittelyltä.

    Uudistamisjuttu on kyllä aika yksinkertainen, mutta siinä on kaksi lähestymistapavaihtoehtoa.  Jos päätehakattava metsä kasvaa 4-5 m3/ha/v ja tilalle kasvatettava keskimäärin 6-7 m3/ha/v, niin hiilen sidonnan kannalta on tietysti viisasta uudistaa ja  samoin arvokasvuprosentin.   Jos haetaan euroja, niin sitten kannattaa kasvattaa pitempään, sillä kasvatettava puu on lähes kokonaan tukkia.

    Ollaan hakattu aika tarkkaan tuon ohjeen mukaan.  Viimeisten 5 vuoden aikana uudistushakkuita on tehty 18 % koko hakkuupinta-alasta.  Tukkiprosentti on ollut 54.  Valtakunnan tasolla se on luokkaa 48 %.  Nimenomaan männiköitä on harvennettu vielä varttuneina ja näin vaarattomasti siirretty uudistamisvaihetta.  Siis hiilensidonnan kannalta kyllä väärin, mutta  tuottanut kyllä mukavasti euroja.

    Kurki Kurki 20.4.2023, 06:19

    AJ: Kannattaako noita edes verrata, jos NASAn tiedon epävarmuusmarginaali on niin suuri?

    Petteri Taalas kyllä piti tuota Nasan antamaa tietoa oikeana.

    mehtäukko 20.4.2023, 07:07

    ”On olemassa merkittävä riski, että Suomi jää EU:n kaudelle 2021–2025 asettamasta metsien vertailutasosta ja maankäyttösektorin velvoitteista jopa useilla kymmenillä miljoonilla hiilidioksidiekvivalenttitonneilla. Näin tapahtuu erityisesti, mikäli hakkuut säilyvät korkealla tasolla tai jopa lisääntyvät nykytasosta”, toteaa johtava tutkija Sampo Soimakallio.

    Utopistisisa tavoitteita on heitetty pilvin pimein osoittamaan muka edistyksellisyyttä ja uhrautuvaisuutta yhteisen asian eteen. Vaikutus on 0,14% koko potissa. Realismi ja järki on kadoksissa.

    A.Jalkanen A.Jalkanen 20.4.2023, 07:47

    Hesarissa uutinen SYKE:n raportista:

    http://www.hs.fi/kotimaa/art-2000009529346.html

    Kävin kommentoimassa, mutta tämä jälkimäinen kommenttini ei mennyt läpi. Liikaa otsikoita tai jotain. Pitänee kokeilla ilman tuota linkkiä, jos se olisi se syy.

    ”Helsingin Sanomat voisi tehdä talousanalyysiä eri metsien käytön vaihtoehdoille. Hakkaamatta jättäminen ei ole ilmaista. Voisi myös verrata Suomen tilannetta muihin EU-maihin, koska muuten näkökulma jää suppeaksi. Euroopan metsäinstituutin julkaisuissa on tietoa kootusti EU-alueelta.

    Kehitys tähän päivään kooten EU-maat yhteen. How has the forest-based carbon sink and stock evolved in the European Union? (http://efi.int/forestquestions/q16)

    Laskelmia hiilinielujen potentiaalista maittain. Forest-based climate change mitigation and adaptation in Europe (From Science to Policy 14, 2022).

    Synteesi mahdollisten eri toimien suuruusluokista. Tässä kiinnittää huomiota soiden ennallistamisen suuri potentiaali, joka ei välttämättä realisoidu, mikäli lisääntyvät metaanin päästöt ovat suuremmat kuin kasvavat hiilen sidonnat. How can forests and wood use help meet climate goals? (Policy Brief 2, 2022).

    Lisäksi kattavasti Forest Europen tilastotietoja, joista näkyy muun muassa kuinka suuri osuus kasvusta hakattiin eri maissa vuonna 2015. Puolan tilasto puuttuu. Sivut 90-91 julkaisussa: State of Europe’s Forests 2020.”

Esillä 10 vastausta, 5,521 - 5,530 (kaikkiaan 7,973)
1 2 3 … 552 553 554 … 796 797 798