› Keskustelut › Metsänomistus › Metsien hiilinielu

Esillä 10 vastausta, 5,501 - 5,510 (kaikkiaan 7,974)
1 2 3 … 550 551 552 … 796 797 798

  • Metsien hiilinielu

    Lähetetty: 10.12.2018, 12:37

    Merkitty: 

    Ollaanko yksityisen metsänomistajan metsien sitoma hiili nyt sosialisoimassa koko maan hyväksi? Miksi minä en saa metsänomistajana mitään hyötyä siitä, että metsäni sitovat hiiltä. Esim. alennuksia veroissa tai muuta vastaavaa. Jonkinlainen henkilökohtainen hiilirekisteri voisi olla metsänomistajalle etu.

    Tekijä
    sitolkka
    Teema Metsänomistus Metsänomistus
  • Kurki Kurki 16.4.2023, 14:31

    Scientist: Ehkä juuri tällä alueella on se virhe, tähän viittaavat myös Ilmatieteen laitoksen pyörrekovarianssimittaukset.

    Kysyin tätä Mika Korkeakoskelta ilmatieteenlaitokselta ja sain tällaisen vastausken.

    Haluan painottaa, että Vekuri et al. 2023 mukaan käytetyn paikkausmenetelmän harha vuositaseissa on absoluuttisesti pienehkö (2-40 g CO2 m-2 yr-1) ja siinä mielessä median uutisointi aiheesta oli mielestäni turhan sensaatiohakuista. Jos verrataan esim. Korkiakoski et al. 2019 CO2 vuositaseisiin (3086 ja 2072 g CO2 m-2 yr-1), niin muutaman kymmenen gramman vaikutus olisi ollut joka tapauksessa merkityksetön tutkimuksen johtopäätösten kannalta.

    Maaperän CO2-taseessa ei siis Luken laskelmiin ei ole kovin suurta virhettä olemassa Mika Korkiakosken mukaan. Luke kyllä nosti nyt viimeksi 7..8 Mt turvemaiden ojitusaluiden ja turvepeltojen CO2-maapäästöjä edellisiin vuosiin nähden.

    Luonnon soiden CO2-nielu -3 Mt/v ei myskään selitä mitään suuresta erosta.

    Edelleen missä ovat 50… 60 Mt nielut, josta satelliitti näkee osan nieluna tai ei näe kaikkia laskettuja päästöjä.

    A.Jalkanen A.Jalkanen 16.4.2023, 14:39

    NASA:n satelliitti näkee että kasvukaudella metsiin sitoutuu hiiltä (CO2 vähenee ilmakehässä), mutta vientiin päätyvä osuus puun käytöstä ei näy sille päästönä. Sen sijaan khk-inventaaariossa hakkuut otetaan kokonaisuudessaan huomioon päästönä. Voi tietty olla niinkin, että jotain hiilidioksidinieluja on unohdettu tai ne kuuluvat luontaisiin ilmiöihin joita khk-inventaario ei huomioi (esim. suot ja vedet).

    TTL 16.4.2023, 15:08

    Kävin tuossa lounaalla ( joutui tyytymään ABC:n tarjontaan) ja tutkailin tätä keskusteluketjua. Tuli mieleen pitää pyhäpäivän laskuharjoitukset.

    Siis tällaiset. Ihmiset päästävät ilmakehään nettona vuositasolla hiilidioksidia noin 40 gigatonnia eli tonneina 40 ja tämän perään vielä 9 nollaa. Suomen osuus tästä on reilu promille.

    Ilmakehän massa on helpoin (?) laskea ilmanpaineesta muuttamalla pascalit kilogrammoiksi ja kertomalla maapallon pinta-alalla. Näin laskien ilmakehän massa on noin 5 ja perään 18 nollaa (5,1*10^18) kilogrammoina. Jos tästä laskee hiilidioksidin massaosuuden suurenemisen vuositasolla, niin saa noin 8 ppm eli hiilidioksidin massaosuus ihmisten vuosipäästöillä suurenee ilmakehässä (jos kaikki ko hiilidioksidi menee ilmakehään) tämä 8 miljoonasosaa (siis massaprosentteina).

    Ymmärtääkseni mitattu trendi on kuitenkin pitemmältä ajalta ilmakehän vuosittaiselle hiilidioksidiosuuden suurenemiselle noin 2 ppm. 1900-luvun alussa oltiin noin 300 ppm:ssä ja nyt noin 420 ppm:ssä. Hiilidioksidi minulle kerrotun mukaan viipyy ilmakehässä myös niin pitkään, että tämä ei juurikaan vuositasolla vaikuta eroon.

    Jossakin on siis virhettä. Tuota asiaa on kyllä treenattu maailmalla niin pitkään, että epäilen virheen todennäköisimmin olevan omassa ajattelussani.

     

     

    A.Jalkanen A.Jalkanen 16.4.2023, 15:57

    Tuossa 40 Gt ei kai ole mukana sidontaa joka on luokkaa 10 Gt vuodessa. Siis muun muassa rapautumiseen, meriin ja kasvillisuuteen. Eli jos päästöt alenevat puoleen ja sidonnat kaksinkertaistuvat, ne ovat yhtä suuret. Riittääkö tämä – sen näkee sitten jos tällainen ihme joskus tapahtuu.

    Kurki Kurki 16.4.2023, 15:58

    Eipä juuri selventänyt laskelmien ja Nasan satelliitin välistä eroa CO2-nieluissa.

    Vielä kerran. Antero Ollilan mukaan 70% metsein yhteyttämistuotteista menee juuriston kautta maaperään ja Lulucf-laskelmien mukaan vain 22% ja tämä tarkoittaa, että laskelmiin nähden metsien CO2-nielu on lähes kaksinkertainen ja metsäjalosteiden viennissä ulos menevän CO2-sidonnan päästö tapahtuu muualla kuin Suomessa.

     

    A.Jalkanen A.Jalkanen 16.4.2023, 16:09

    Kannattaako noita edes verrata, jos NASAn tiedon epävarmuusmarginaali on niin suuri? Samoin on suuri khk-inventaarion marginaali, johtuen maaperän päästöjen suurista epävarmuuksista. Ja se ei sisällä luonnon kaikkia nieluja eikä päästöjä.

    Vertaisin tuota NASAn arviota BII-indeksiin, joskin jälkimmäinen lienee tarkempi. Molemmat sopivat siis kuitenkin parhaiten globaaleihin karkeisiin tarkasteluihin, ei niinkään kunkin maan ympäristöpolitiikan pohjaksi. (Orpolle vinkkinä.)

    Tomperi 16.4.2023, 16:48

    Eipä näitä ymmärrä,  aika näyttää.

    https://yle.fi/a/74-20016365

     

    A.Jalkanen A.Jalkanen 16.4.2023, 17:09

    Tomperilla hyvä linkki, kiitos siitä! Paavo Ojanen haastattelussa. Se itseäni mietityttää kuinka kauan ojitettu suo päästelee hiiltä kun osa niistä on jo muuttunut turvekankaaksi. Tässäpä seuraava kysymys Paavolle? (Edellinen oli se luonnonsoiden rooli päästöissä.)

    Kurki Kurki 16.4.2023, 18:01

    Ojaselle kannattaa vihjata tästä luonnon soiden metaanipäästöjen loppumisesta ojituksella, että ottaaa ne myös huomioon nieluna.

    Eli olisiko maankäyttösektorille laskettavat metaanipäästöjen lakkaamisen metaaninielu suurempi kuin CO2-turvemaapäästöt?

    Nostokoukku 16.4.2023, 18:10

    Taitaa olla yhtä monta arviota ja laskelmatulosta kuin on laskijaakin. Mikäpä näistä selvän ottaa. Mutta onpahan vara valita itse kullekkin,tarpeen ja tavoitteen mukaan.

Esillä 10 vastausta, 5,501 - 5,510 (kaikkiaan 7,974)
1 2 3 … 550 551 552 … 796 797 798