Keskustelut Metsänomistus Metsien hiilinielu

Esillä 10 vastausta, 5,481 - 5,490 (kaikkiaan 7,974)
  • Metsien hiilinielu

    Merkitty: 

    Ollaanko yksityisen metsänomistajan metsien sitoma hiili nyt sosialisoimassa koko maan hyväksi? Miksi minä en saa metsänomistajana mitään hyötyä siitä, että metsäni sitovat hiiltä. Esim. alennuksia veroissa tai muuta vastaavaa. Jonkinlainen henkilökohtainen hiilirekisteri voisi olla metsänomistajalle etu.

  • Tomperi

    . Suomen metsänielun epävarmuudeksi arvioidaan noin ±30 %.

    Arviot Suomen metsien tulevasta hiilinielusta vaihtelevat runsaasti, vuoden 2050 tasossa jopa luokkaa 100 Mt CO2. Arvioihin vaikuttaa erityisesti oletukset puuston kasvun ja hakkuumäärien kehittymisestä. Mallilaskelmien mukaan vuosittaisen hakkuutason lisäys 1 miljoonalla kuutiometrillä pienentää metsien hiilinielua n. 0,9–1,7 Mt CO2/Mm<sup>3</sup> hakkuutason ollessa välillä 40–80 Mm<sup>3</sup> vuodessa.

    https://fi.wikipedia.org/wiki/Hiilinielu

    Samassa kasassa näkyvät olevan.

    Rane

    Kun Suomessa askarrellaan metsien hiilinielujen parissa niin Saksassa askarrellaan niille nieltävää.

    Michael Schumacerin lapsuuden kotikylä Kerpen-Manheim jyrätään kaivoksen tieltä – MTVuutiset.fi

    Timppa

    Kommenttini Hesariin Antti Herlinin haastattelusta.  Saa nähdä miten käy. Julkaisevatko?:

    Vuonna 2021 Suomen maankäyttösektori, jonka pitäisi olla hiilinielumme, oli 0,5 Mt CO2-päästölähde. Energiasektorin, teollisuuden, maatalouden ym päästöt olivat 47,9 Mt CO2. Vuonna 2021 Suomessa hakkuut olivat 75,5 Mm3 ja Venäjältä tuotiin puuta 9,3 Mm3. HS:n mukaan puusta päätyy 59 % energiaksi. Jos Suomi joskus aikoisi olla hiilineutraali, niin meillä pitäisi olla päästöjä vastaavat hiilinielut. Yksi m3 puuta vastaa likimain yhtä CO2-tonnia. Ellei mitään muuta tehtäisi meidän pitäisi siis parantaa hiilitasettamme 48,4+9,3=57,7 Mt. Ottaen huomioon oksien ja juurten vaikutuksen niin jättää n 45 Mm3 puuta vuodessa hakkaamatta. Jokainen ymmärtää, että samalla Suomen maaseutu ja metsäteollisuuskaupungit ajettaisiin alas. Nämä hiilineutraalisuusjutut ovat sellaisia, ettei niillä ole mitään reaalipohjaa.

    Tietysti yksityiset voivat tehdä jotain. Tunnettuja tosiasioita ovat se, että Antti Herlin on saanut suuria maataloustukia ja hänhän kasvattaa pihvikarjaa. Tunnettu tosiasia on myös se, että naudat ovat suuria pahan kasvihuonekaasun, metaanin, lähteitä. Mahtaakohan Herlin jo olla lopettanut tämän Valtion tuella tekemänsä ilmaston pilaamisen ja metsittänyt karjanlaitumet hiilinieluiksi.

    Visakallo Visakallo

    Hyvä olisi sekin mainita, että Kone Oy:n hissien moottoreiden kestomagneetit tulevat Kiinasta.

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    Kieltämättä aika räväkkä kommentti… Oma kommenttini julkaistiin.

    ”Päästöttömään liikenteeseen päästään paljon nopeammin, jos ei lykätä dieselmersua pientareelle vaan tankataan siihen sähköpolttoainetta tai uusiutuvaa biodieseliä. Etanolikonversio tuli juuri hiljattain mahdolliseksi ja hinnaltaan edulliseksi myös uudempiin suoraruiskukoneella varustettuihin bensakäyttöisiin autoihin.

    Mitä vihreään siirtymään tulee, on mahdollisuuksia, mutta myös hidasteita ja haasteita. Yksi on tuuli- ja aurinkovoiman rakentamisen aiheuttama pysyvä metsäkato, josta lasketaan rutkasti laskennallisia päästöjä kasvihuonekaasujen inventaariossa. Toinen on se, mahtuuko sähkö verkkoon vai joudutaanko rakentamaan leveämpiä johtokäytäviä ja taas tulee lisää metsäkatoa.

    Kolmas haaste on se mihin tuotettu sähkö käytetään: meneekö se halvalla vientiin vai jalostetaanko se eteenpäin kotimaassa? Halpa sähkö voi olla ongelma tuottajille, kun kesällä on ylituotantoa eikä investoinnille saa tuottoa. Ratkaisuksi joko omaa jatkojalostusta tai tuotantoa sopimushinnoin vaikkapa sinne vetytehtaalle?”

    https://www.hs.fi/politiikka/art-2000009514901.html

    Timppa

    Julkaistiin tuo  ”aika räväkkä kommentti”.  On se kuitenkin mielestäni asiaa.  Ei kannata huudella, jos ei pysty huutoonsa vastaamaan.

    Fakta on joka tauksessa se, että puuta pitää hakata ja metsää kasvattaa mahdollisimman paljon.  Näin hyödymme eniten fotosynteesistä, mikä ei vaadi valtavia tuotantolaitoksia.  Pienet siemenet riittävät.

    Nostokoukku

    Timppa, kiitos kommentista. Täyttä asiaa. Suomen varakkaimman on helppo huudella ja näyttää vähän esimerkkiäkin. Mutta ei sinne esimerkin taakse saisi piilottaa tai unohtaa omia ”syntejä”.

    MaalaisSeppo

    Kyllä aurinko- ja tuulivoimaloiden aiheuttama metsäkato johtokäytävineen on hyttysen ininää verrattuna niiden sitomaan energiamääriin suhteessa metsien sitomaan energimäärään vastaavalta pinta-alalta.

    Metsäkatomaksusta ei ole mitään tietoa. Jos tulee, niin tuskin ylittää metsän normituottoa. Esim 200 €/ha/a. Vrt aurinkovoimalan liikevaihto n 40000 €/ha/a. Tuulivoimalalla vielä enemmän. Kepeästi tuommoinen metsäkatomaksu on kuitattu.

    Em voimalat alentavat päästöjä moninkertaisesti metsän hiilensidontaan verrattuna. Kannattaa harrastaa hieman suuruusluokkatarkasteluja.

     

    Visakallo Visakallo

    Millä sähkön hinnalla tuo aurinkovoimalan liikevaihto 40000 €/ha/a on laskettu?

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    Miksi voimalat pitää väen vängällä rakentaa metsiin, kun avoimiakin alueita on olemassa – vaikka avosuot, meri, käytöstä poistuvat pellot, moottoriteiden melualueet, kaivosalueet, sorakuopat jne.? Koko maan halkovissa voimalinjoissa ei puhuta enää ihan pienistä määristä metsäkatoa, mutta ehkä ne on sallittava huoltovarmuuden nimissä samaan tapaan kuin ratahankkeet.

    Ei metsäkato ole ihan ilmaista, vaikka voimala-alueen maanomistajalle ei tulisi maksuja siitä. Tulee välillisiä kustannuksia sitä kautta että puuntuotanto alenee ja verotulot. Lisäksi voi tulla lisäkuluja valtiolle, jos emme täytä luvattua osuuttamme EU:n hiilinielutavoitteesta.

Esillä 10 vastausta, 5,481 - 5,490 (kaikkiaan 7,974)