Keskustelut Metsänomistus Metsien hiilinielu

Esillä 10 vastausta, 5,241 - 5,250 (kaikkiaan 6,917)
  • Metsien hiilinielu

    Merkitty: 

    Ollaanko yksityisen metsänomistajan metsien sitoma hiili nyt sosialisoimassa koko maan hyväksi? Miksi minä en saa metsänomistajana mitään hyötyä siitä, että metsäni sitovat hiiltä. Esim. alennuksia veroissa tai muuta vastaavaa. Jonkinlainen henkilökohtainen hiilirekisteri voisi olla metsänomistajalle etu.

  • Tomperi

    ”Turpeen käyttö ei tietenkään ole sen rikollisempaa kuin fossiilisten energioiden käyttökään, vaan päin vastoin vähemmän pahaa.”

    Mihinkähän tuo tutkimuksen tieto perustuu?  Kuitenkin energiayksikköä kohden turpeen hiilidioksidipäästöt ovat suuremmat kuin kivihiilen?  Jompikumpi noista väitteistä on väärin.

    Entä sitten metsälampien ja pienten järvien metaanipäästöt, pitäisikö ne ottaa laskelmisssa huomioon?

     

    A.Jalkanen

    Tomperille vastaan että uutta turvetta kasvaa vuosittain jonkin verran, fossiilienergiaa ei. Vesistöjen metaanin päästöjä on mitattu mutta niitä ei olla vielä sisällytetty inventaarioihin. Pitäisi myös olla näyttöä siitä, että ihminen lisää vesistöjen khk-päästöjä suhteessa luonnontilaan.

    Ave Ollila tarkastelee kasvihuonekaasuja ja on sitä mieltä että metaanista ollaan aivan suotta huolissaan.

    https://puheenvuoro.uusisuomi.fi/aveollila/koska-suomi-on-nasan-mukaan-hiilinielu-niin-tutkijat-muistuttavat-metaanipaastoista-miksi/?

    Tomperi

    Miten se vaikuttaa hiiilipäästöihin se että  fossiilienergiaa ei synny?  Kun kumminkin enemmän syntyy hiilidioksidipäästöjä turvetta poltettaessa? Ja jos turvetta ei poltettas turpeen kasvu ois voimakkaampaa?

    suorittava porras

    Tällä hetkellä on kyse omavaraisuudesta. Miksi estää tuotteen käyttö ,jonka tuottamiseen uhraukset on jo tehty? Pitääkö avattujen turvekenttien antaa lahota paikoilleen ja samanaikaisesti korvata energiavaje tuontitavaralla? Lämpöä ja sähköä ilman emme kuitenkaan tule toimeen. Öljyntuottajamaat saavat tuotta uusiintumatonta öljyä ,minkä pystyvät  , mutta Suomessa samaan tarkoitukseen tuotettua uusiutuvaa tavaraa ei saisi käyttää. Emme kuitenkaan vie sitä ”saastuttavaa” turvetta suuremmassa mitassa ulkomaille. Onko sitten parempi pistää tukkipuuta lämpölaitosten pesään ,kun turve on joidenkin mielestä sopimaton vaihtoehto?

    Ei ole ilmeisesti tullut mieleen ,että meitä sumutetaan hybridivaikuttamisen keinoin pitämään yllä riippuvuutta tuontienergiasta. Tässä tilanteessaa keppihevosena ilmastosyyt ja luontokato.

    Rane

    ”Miten se vaikuttaa hiiilipäästöihin se että  fossiilienergiaa ei synny?”

    Turvetta tai puuta poltettaessa kierrätetään jo valmiiksi maan päällä olevaa hiiltä.Kun suot kasvavat enemmän kuin turvetta poltetaan ei ilmakehän hiidioksidi lisäänny.

    Kun poltetaan maan alta porattua tai kaivettua kivihiiltä,maakaasua tai öljyä se hiilidioksidi tulee ylimääräisenä lisänä ilmakehän kiertoon eikä sille ole olemassa nielua.Ilmakehän hiilidioksidin lisääntyminen /kasvihuoneilmiö johtuu tämän ylimääräisen hiilen siirtämisestä maan alta ilmakehään.Pelkällä turpeen tai puun hiilen kierrättämisellä ei mitään kasvihuoneilmiötä olisi saatu aikaiseksi.

    Timppa

    Tuosta Ojasen jutusta luulen oppineeni, että ojittamaton suo sitoo hiilidioksidia n tonnin hehtaarille vuodessa.  Ojitettu suo (ojikko tai muuttuma) päästää saman verran.  Jos  ojitetun suon puusto kasvaa vaikkapa 3 m/ha/v enemmän ja siis sitoo hiilidioksidia 6 tonnia/ha/v enemmän, saadaan saldoksi, että ojitettu metsää kasvava suo sitoo hiilidioksidia vuodessa hehtaarille 4 tonnia enemmän kuin luonnontilainen suo.  Menikö oikein?

    Edellä Salosen Sallan jutussa oli mielestäni oleellista takaisin kytkentä.  Siis, että meriveden lämpeneminen lisää sadantaa, mikä saattaa johtaa siihen, että lunta alkaakin kerääntyä enemmän jäätiköille, jotka eivät ennätä sulaa kesän aikana.  Jäätiköt heijastavat lämpöä, mikä sitten viilentää ilmakehää.

    A.Jalkanen

    Timpalle metsäojitettujen soiden tasetta heikentävät niiden maaperän erittäin suuret turpeen hajoamisen päästöt. Inventaarion mukaan Etelä-Suomen metsäojitetut alueet olisivat päästö ja Pohjois-Suomen suot samansuuruinen nielu. On selvää että turvemaiden metsien käsittelyä pitää muuttaa jatkuvapeitteiseen suuntaan eli koettaa varjella niissä turvetta hajoamiselta. Sama maatalousmaalla. Jos tässä ei onnistuta, maankäyttösektorin ilmastotavoitteita on vaikea saavuttaa.

    Luonnonsoiden metaanin roolin pohtimiseen en jaksa enää mennä syvällisesti kun ne eivät ole mukana inventaariossa.

    Timpan kanssa samaa mieltä: takaisinkytkennät voivat tuottaa yllätyksiä – sekä hyviä että huonoja. Golf-virran käyttäytyminen on meidän kannata yksi tärkeä.

    Scientist

    Tomperi,  kyllä turve on kivihiiltä parempi 100 vuoden aikajänteellä. Siitä on mm ruotsalaisen IVLn tutkimus. Turvetuotantoalue voidaan lopuksi metsittää. Kivihiilikaivos huonommin.

    Tomperi

    Se on totta että turvealue voidaan metsittää. Eri asia että kuinka hyvin metsittyy, taitaa olla niin että että pelekkä taimientökkiminen ei paljoa metsittymistä auta.  ja turvetta kumminkin jää niin paljon että aikamoiset päästöt siitäkin levähtää, se kun tuppovvaa olemaan olennaisesti erilaista se tuhansia vuosia vanha turve,,,, vesittäminenkään ei taida olla aian helppo juttu jotta mistä otetahan varat? Ja miten lasketaan syntyneet päästöt metsittämisetä ja korjaamattomasta turpeesta???

    Timppa

    Ojasen taulukosta luulen ymmärtäväni sen, että ojittamaton avo/seka on 102 gr/m2/v CO2-nielu ja vastaavasti metsäojitettu rehevä oj/mu on 95 gr/m2/v lähde.  Siis ojittamisen vaikutus +2 tonnia/ha/v ja  3 m3:n lisämetsänkasvun -6 tonnia/ha/v.  Siis ojitus lisäisi nielua 4 tonnia/ha/v.  Tätä minä kyselin.

Esillä 10 vastausta, 5,241 - 5,250 (kaikkiaan 6,917)