› Keskustelut › Metsänomistus › Metsien hiilinielu

  • Tämä aihe sisältää 6,917 vastausta, 137 ääntä, ja päivitettiin viimeksi , 9 tuntia sitten Kurki toimesta.
Esillä 10 vastausta, 5,161 - 5,170 (kaikkiaan 6,917)
1 2 3 … 516 517 518 … 690 691 692

  • Metsien hiilinielu

    Lähetetty: 10.12.2018, 12:37

    Merkitty: 

    Ollaanko yksityisen metsänomistajan metsien sitoma hiili nyt sosialisoimassa koko maan hyväksi? Miksi minä en saa metsänomistajana mitään hyötyä siitä, että metsäni sitovat hiiltä. Esim. alennuksia veroissa tai muuta vastaavaa. Jonkinlainen henkilökohtainen hiilirekisteri voisi olla metsänomistajalle etu.

    Tekijä
    sitolkka
    Teema Metsänomistus Metsänomistus
  • kaapo123 6.3.2023, 08:34

    Mesät ei aina sido hiiltä kun neulasilla yhteydytään,tulee rubisco-vaihe,jolloin hiiltä pukataan ilmaan,fotosynteesin ongelma

    Tomperi 6.3.2023, 08:53

    Suomen metsissä oli kunttaa maaperässä paljon paksummalta mitä nykyään. Se oli yksi ja tärkein syy miksi alettiin kivennääismaita aurata, sitten siirryttiin kaivinkonemätästykseen kun elättiin kunttaantumista ja maan vetisyyttä ja alettiinkuiville maille tehdä ojia joka jatkuu tänäkin päivänä, alueille joilla se on täysin tarpeetonta. Itse olen todennut että hiiltä on kertynyt yli viisimetriä, rassin pituus loppu kesken, turvetta oli pitklti yli viisimetriä siis,  ja puustoa oli paljon turpeen sisässä, tunsi kun osui puuhun, aivan erilainen  kolahdus kuin että osui maahan tai kiveen…. hiilen kertyminen suomessa ei pysähdy todellakaan siihen että metsä vanhenee…. parantuu vaan. Onkohan se vielä Jyväskylässä nähtavillä 15 metriä paksu turve pötkäle joka otettu näytteeksi miten turve pinnalta muuttuu syvemmälle mentäessä… Täytynee käydä katsomassa tällä viikolla.

    Rukopiikki 6.3.2023, 10:54

    Se auraus oli myös vähän pakon sanelemaa kun ei oikein ollut muita koneita millä muokata. Täälläpäin sillä auralla vedettiin samalla seudulla kun se sinne tuli niin kaikki maat. Soraisista vaaran rinteistä rämeisiin.

    Puuki 10.3.2023, 07:12

    Valtio on jo ottanut kaikkien metsien hiilensidonnan mukaan laskuihinsa joten mitään hiilensidontakorvausta ei ole tulossa yksityisillekään.  Ellei tilanne jostain syystä muutu.

    Lulucf-sektorin maksumiehiksi pääsi mo:t yllättäen ja pyytämättä.

     

    MaalaisSeppo 10.3.2023, 07:36

    Pohdiskelin, onko mahdollista, että metsien kasvun seurantajärjestelmässä on systemaattinen virhemahdollisuus? Jos metsien kasvua seurataan mittaamalla metsien kasvu aikoinaan satunnaisesti valituista kiinteistä, valinta hetkellä metsäisistä kohdista, niin tällöin tulee huomioiduksi vain metsien poistuma muuhun käyttöön, muttei inventoinnin ulkopuolisen maan muuttuminen metsäksi.

    Lähinnä ongelmana voi olla peltojen muuttuminen metsäksi. Otetaanko jotenkin huomioon? Itselläni metsitetyt pellot sitovat hiiltä/ha paljon tehokkaammin kuin muu metsä. Arvioisin metsitettyjen peltojeni hiilensidonnan osuuden olevan vähintään 15% tilani hiilensidonnasta.

    A.Jalkanen 10.3.2023, 07:54

    Hyviä kysymyksiä edellä.

    Kasvun laskenta tapahtuu VMI:ssä ymmärtääkseni pysyviltä koealoilta mutta maankäytön muutokset vastaavasti vaihtuvilta koealoilta. Sitä en tiedä kuinka paljon muita tietolähteitä hyödynnetään nykyään.

    Hesarissa oli tänään juttua metsäsertifikaateista ja siitä kuinka se ei estä vanhojen metsien puun käyttöä energiaksi Inarissa. Jutussa tuodaan kyllä esiin, että vaihtoehtoja ei nyt vain tällä hetkellä ole.

    Se on totta että metsänomistajille on tarjolla maksumiehen paikka sekä monimuotoisuuden että ilmastoasioiden hoidossa. Tavallaan metsänomistajia syyllistetään nyt siitä että metsät kasvavat hieman entistä heikommin. Kaikki metsät eivät voi olla samanaikaisesti niitä parhaiten kasvavia keski-ikäisiä metsiä, vaan niiden lisäksi on oltava taimikoita ja vanhoja metsiä jotta jatkuvuus säilyy.

    Hiilinielu on sitten eri asia koska siihen vaikuttavat myös hakkuut.

    Lähetin kommentin:

    ”Metsäsertifikaattia moititaan sekä monimuotoisuus- että ilmastokriteereistä. Pitää muistaa että ilmastotavoitteet ovat pääosin yhtenevät parantuvan puun kasvun kanssa eli näitä edistetään samoilla keinoilla. Kysymys on kuitenkin rahasta: metsätalouden kestävyyden määritelmään kuuluu, että sen on oltava myös taloudellisesti kestävää. Jos kriteerejä koko ajan tiukennetaan, jostain on löydyttävä maksaja.

    Sertifiointi on järjestelmänä sellainen, että se määrittelee minimitason johon kaikkien osallistuvien metsänomistajien on päästävä. Osa osallistujista haluaa panostaa enemmän, ja sertfiointi ei pysty kanavoimaan näille lisää rahaa. Parempi käyttää kanavointiin markkinamekanismia nimeltään kompensaatiokauppa. Siinä ympäristöhaittaa aiheuttavat toimijat maksavat ympäristöhyötyjä tuottaville toimijoille.”

    https://www.hs.fi/kotimaa/art-2000009438074.html

    Tomperi 10.3.2023, 08:05

    Mitenkähän se nielu muuttuu siellä maaperässä kun metsiä harvennetaan? Toisaalta on se hyvä että metsäteitä ja varastopiakkoja ei huomioida hiilinielua pienentävksi systeemiksi saatika että siirtoverkkoja, mitnkähän  tosiaan siirtoverkot huomioidaan? niin ja totta tosiaan nämä aurinkokennovalosähköntuotantolaitokset satoine ja pian tuhansina hehtaareina toisaaalta pääseehän niiden avulla näppärästi irti saastuttavista pelttoloista ja kukaan ei tutki ei ehdi tutkia järvien ja lampien hiilitasetta….

    A.Jalkanen 10.3.2023, 08:32

    Siirtoverkot pienentävät hiilinielua kahta kautta: niiden raivaaminen vähentää puiden kasvua ja lisäksi metsäkadosta lasketaan päästöt.

    Puuki 10.3.2023, 08:40

    Tuulimyllyt joutaisi tehdä merelle. Norjassa valmistetaan teollisesti ponttooneja joiden päälle uudet tuulivoimalat tulevat.  Suomenlahdellekin sopisi monta tuulivoimapuistoa. Lisähyötynä vois tulla venäläisten vakoilun häirintä.

    kaapo123 10.3.2023, 09:01

    Puuthan sitoo hiiltä ja sitten myös luovutavat hiiltä

Esillä 10 vastausta, 5,161 - 5,170 (kaikkiaan 6,917)
1 2 3 … 516 517 518 … 690 691 692