Helsinki jatkaa kivihiilenpolttoa ainakin vuodella.

Kysymyksesi on Tomperi aika yleisluontoinen vastattavaksi, mutta sikäli se on hyvä, että siinä on mukana sekä puusto että maaperä. Kyllä hoitamaton soistuva metsäkin voi olla hyvä hiilinielu jos se on nuori eikä vesi vaivaa puita liikaa. Hiiltä kertyy silloin sekä kunttaan että puustoon. Tulee mieleen joku rehevä korpi.

Täällä moneen kertaan jo mainittu IBFRA:n hoitamattomien ja hoidettujen metsien vertailu osoitti, että yleensä hoidettu on parempi hiilinielu. Hoidetussa metsässä puut ovat nuorempia ja metsätuhoja on vähemmän. Hiilinielulla tarkoitetaan tässä nimenomaan hiilen kertymistä eli hiilivaraston kasvua, ei varaston kokoa.

Tomperi, kertaa hiilinielun määritelmä aiemmista viesteistä tässä ketjussa. Onhan suo ollut hiilinielu kehittyessään eli kun se 3 metrin turvekerros on kertynyt. Se on saattanut hönkiä kasvaessaan aika paljon metaaniakin jos kyseessä on vetinen suo. Jos siinä on kasvanut myös paljon puuta, se ei ole ollut ehkä kovin vetinen vaan on kerryttänyt hyvin turvetta. Pohjoissuomalainen paksusammalkuusikkokaan ei välttämättä ole enää kovin hyvä hiilinielu siinä vaiheessa kun kuntta on jo hyvin paksu.

Tomperi:  ”””Paljonko on hiiltä löytynyt turvesoilta turpeen poiston jälkeen kivennäismaan sisältä… mielikö maa vai eikö niellyt? Puhut asiaa mutta joku siinä loogisuudessa mättää tuntuuettei ole kohallaan…. ei piä paikkaansa.”””

Eikö Tomperi ymmärrä, että se hiili suossa on sitoutuneena turpeeseen ja turpeen sisässä oleviin puun runkoihin eikä turvesuon pohjalla?

Biomassan (turve, puu yms.) kuivapainosta puolet on hiiltä (C) eli jyrsinturpeen yksi kuutio painaa 50% kosteudella 320 kg/m3 ja kuivana 160 kg/m3 ja sen puolikas on hiiltä (C) 80 kg.

Onhan kivennäismailla kasvavissa metsissä hiiltä maaperässä 60% koko metsän hiilestä ja 40% maapinnan yläpuolella ja totta että tuo kivennäismaan hiili on jäänyt maapohjaan silloin, kun suo on kasvanut korkeutta ja maapohja on jäänyt suon sisään.