› Keskustelut › Metsänomistus › Metsien hiilinielu

Esillä 10 vastausta, 5,081 - 5,090 (kaikkiaan 6,917)
1 2 3 … 508 509 510 … 690 691 692

  • Metsien hiilinielu

    Lähetetty: 10.12.2018, 12:37

    Merkitty: 

    Ollaanko yksityisen metsänomistajan metsien sitoma hiili nyt sosialisoimassa koko maan hyväksi? Miksi minä en saa metsänomistajana mitään hyötyä siitä, että metsäni sitovat hiiltä. Esim. alennuksia veroissa tai muuta vastaavaa. Jonkinlainen henkilökohtainen hiilirekisteri voisi olla metsänomistajalle etu.

    Tekijä
    sitolkka
    Teema Metsänomistus Metsänomistus
  • Nostokoukku 27.2.2023, 11:46

    Pitäisiköhän Suomessakin kohdella alkuperäiskansoja samalla tavalla?Antaa hallintaoikeus riittävän suurille alueille.

    Timppa 28.2.2023, 09:29

    Hyvää keskustelua Hesarissa.  Ei Piia ole paljon ymmärrystä saanut.

    Tolopainen 28.2.2023, 09:40

    Suomessa eniten luontoa ja metsiä vahingoittaa porotalous. Lisäksi se on valtiolle kymmenien miljoonien menoautomaatti. Täysin tarpeeton ja vahingollinen elinkeino, joka pitäisi lopettaa. Tulisi paljon halvemmaksi maksaa Aslakalle palkka kotiin.

    Tomperi 28.2.2023, 11:34

    Suon pohjilla turpeen sisällä on usein paljon tosi paljon sinne haututunutta puuta että se jopa hämästyttää niin paljon ettei aina ole edes turpeennostoon soveltuvaa.  Jos metsiä ois hoidettu viimeiset viistuhatta vuotta tehokkaasti samaan malliin kuin tänäpäivänä, olisiko näillä alueilla yhtä paljon hiiltä tänä päivänä tehometsätalouden seurauksena, keskimärin 138 kiintoa per hehtaari? Ja maaperä sitois hiiltä yhtä paljon kuin kasvais puuta?  Kiinostaa tietää sitooko turvesoilla maaperä hiiltä kun metsästalouden metsissä sitoo ja hirveeeeesti myös peltoviljelyssä?

    A.Jalkanen 28.2.2023, 11:49

    Ensimmäiseen kysymykseen: ”tehoturvemetsätalousmallissa” hiiltä olisi varmaan puuston biomassassa suurin piirtein sama määrä kuin nyt, koska turvekerros olisi kulutettu kokonaan pois eikä uutta olisi syntynyt tilalle.

    Toiseen kysymykseen: kyllä maaperän hiilen määrä on aika hyvin riippuvainen puun kasvusta ja karikesadon määrästä. Turvemaan maaperän hiilen kokonaismäärä (turve + humus yms. + karike + elävä biomassa) riippuu myös siitä, kuinka nopeasti turve hajoaa.

    Kuvittelin aiemmin että kun suo muuttuu turvekankaaksi maaperän hiilen hajoaminen hidastuu, mutta ei näin kai välttämättä käykään, vaan turvetta hajoaa niin kauan kuin sitä on jäljellä ja hapen kanssa tekemisissä. Pohjaveden pintaa ei siksi pitäisi laskea tarpeettoman alas, vaan niin että se on kasvukauden aikana 30 – 40 senttiä syvällä.

    Rukopiikki 28.2.2023, 13:53

    No niin, teoria ja käytäntö. On tullut aika paljon ojituksia ja niiden toimintaa nähtyä. Käytännössä vesipinta pitää koittaa laskea mahdollisimman alas, koska suomessa on hyvinkin sateisia kesiä ja ojat myös matalenee ja sammaloituu nopeasti. Jos laskuja on vähän niin sateisina kesinä kovien sateiden jäljestä isotkin ojat saattaa seisoa päiviä jopa viikkoja vettä täynnä. Ei vain ehdi vetää.  Jos vesipinta on jo valmiiksi korkealla niin tulvaa tietää ja siltä kesältä puun kasvu kärsii pahasti.

    A.Jalkanen 28.2.2023, 14:16

    Totta. Myös erityisen kuivat kesät voivat olla ongelma. Putkipatoja ja vastaavia voi käyttää säätelyn apuna jos on sopivan vähän laskuojia.

    Puuki 28.2.2023, 14:46

    Ei seiso 70-luvulla kaivetuissa ojissa vesi, kun laskua on reippaasti.  Pitkän matkaa ja monessa hiesumaan ojassa on syvyyttä  2-3 m ja leveyttä 5 m niiltä ajoilta edelleen.

    Nostokoukku 28.2.2023, 14:58

    Mihinkähän ne hiesut on ojista valahtaneet? Tuskin sentään aikoinaan tuon kokoisia ojia on kaivettu. Olisikohan tullut niitä monta kertaa tälläkin palstalla kiellettyjä vesistövaikutuksia?

    Puuki 28.2.2023, 15:02

    Lampeen ja toisella palstalla jokeen ne maat meni kaikki.  Vesijättömaata tuli varsinkin yhdestä ojasta suht. iso niemi lammen rantaan.  Ei ole tarvinnut niiden ojien  syöpyneitä kohtia aukoa kunnostusojituksella.

Esillä 10 vastausta, 5,081 - 5,090 (kaikkiaan 6,917)
1 2 3 … 508 509 510 … 690 691 692