› Keskustelut › Metsänomistus › Metsien hiilinielu

Esillä 10 vastausta, 5,041 - 5,050 (kaikkiaan 6,917)
1 2 3 … 504 505 506 … 690 691 692

  • Metsien hiilinielu

    Lähetetty: 10.12.2018, 12:37

    Merkitty: 

    Ollaanko yksityisen metsänomistajan metsien sitoma hiili nyt sosialisoimassa koko maan hyväksi? Miksi minä en saa metsänomistajana mitään hyötyä siitä, että metsäni sitovat hiiltä. Esim. alennuksia veroissa tai muuta vastaavaa. Jonkinlainen henkilökohtainen hiilirekisteri voisi olla metsänomistajalle etu.

    Tekijä
    sitolkka
    Teema Metsänomistus Metsänomistus
  • Rane 24.2.2023, 06:58

    Lieneekö Hesarissa kauhisteltu sitä että Helenin energiantuotannosta puolet on kivihiilellä ja kolmasosa maakaasulla?Saa niitä sidoskella.

    Tomperi 24.2.2023, 08:26

    En tiedä tai en ole huomannut. Helsinginsanomassa palautettiin mieleen että atomivoimala on jo 14 vuotta myöhässä eikä rakentamisen loppu ole vieläkään näköpiirissä, hinta on noin nelin kertaistumassa, rakennuksesta tulee eräs maailman kalleimmista, 14 miljardia. Jossakin toisessa paikassa, radio, että nykyisellä hinnoittelumekanismilla ja sähköntuotannolla ja laskutuksella sähköyhtiö tienaa paremmin ettei laitos edes  valmistu…. ihmeellistä  se on tämä oikeusvaltiossa eläminen… Venäläisen ei tarvi ihmetellä, ajattelee vain mitä käsketähän ajattelemahan

    Kurki 24.2.2023, 10:19

    Siellä Hesarissa on kauhisteltu sitä, että metsistä kerätystä puusta menee valtaosa polttoon. Ei ehkä hahmoteta puun hankinnan ja käytön ketjua pitemmälle alkupäästä eikä loppupäästä.

    Kuinka monta kertaa tämäkin itsestään selvyys näissä hesarin keskusteluissa on tuotu esille, mutta purukka ei kun toistaa puun polttamisen vahingollisuutta. Tätä valistustyötä on vain jatkettava.

     

    A.Jalkanen 24.2.2023, 10:29

    Kivihiilen ja hakkeen kauhistelu on helppoa, mutta vaikeampi on löytää vaihtoehtoisia lämmitysratkaisuja ja säästöä. Nyt Putte on tehnyt sen meille välttämättömäksi ja kehitys nopeutuu.

    Timppa 24.2.2023, 11:11

    Tietysti pitää keksiä uusia systeemejä.  Toisaalta ensin pitää käyttää vanhoja systeemejä niin  kauan kuin järkevää.  Ei mikään ilmasto kestä ja rahat riitä, jos toimivia laitoksia korvataan ennenaikaisesti.

    Visakallo 24.2.2023, 11:19

    Poliitikkojen on helppoa kertoa äänestäjille turpeesta luopumisesta ja kaikista uusista energiamuodoista, mutta useimmiten vähemmälle huomiolle jäävät muutosten kustannukset ja niiden maksajat. Esim. Heinolan flutingtehtaan voimalan muuttaminen turpeen sijasta vain puuta käyttäväksi maksaa 30 miljoonaa euroa.

    kaapo123 25.2.2023, 07:16

    Niin ja puhutaan vain,että metsiä pitää lisätä,mutta puheiden joukoissa ei esiinny,että niitä metsiä pitää myös hoitaa,että ne sitten sitovat parhaiden hiiltä ilmasta.IBFRA-tutkimus

    Puuki 25.2.2023, 07:30

    Limsatehtailla on pula hiilidioksidista.    Kasvukaasunakin pieni CO2-lisä on vain hyväksi.  Lisähappi korjaa sitten vielä  ilman kaasutasapainoa, kun CO2:a kerääntyy kasveihin.  Männikössä on helppo hengittää kasvukauden aikana.

    Visakallo 25.2.2023, 07:52

    Ilmaston lämpeneminen käynnisti ikiroudan alueilla itseään ruokkivan kierteen, jossa roudan sulaessa valtavat määrät metaania vapautuu luonnonsoista yhä enemmän ilmakehään. Nyt Suomen soilla ollaan ennallistamisella tekemässä vakava karhunpalvelus kaikelle sille ilmastotyölle, mihin on jo ehditty käyttää suuria summia. Mikähän siinä on, ettei tämä yksinkertainen asia tunnu mahtuvan ilmastopaneelin jäseniin? Siellä eletään, kuin metaania ei olisi Suomen soissa olemassakaan.

    A.Jalkanen 25.2.2023, 09:26

    Visakallo on oikeassa, ennallistaminen on kaksiteräinen miekka. Ilmastopaneelin ehdotuksista on jossain määrin toteutettavissa ainakin kunnostusojitusten välttäminen, pyrkimys avohakkuuttomaan metsänkasvatukseen ja tuhkalannoitus ojitetuilla turvemailla. Karujen heikosti puuta tuottavien soiden ennallistumista voidaan sopivissa kohdissa nopeuttaa, koska niissä turpeen kertyminen on usein suurempaa kuin päästöt, eli ovat hiilinieluja. Näillä keinoin voidaan saada metsäojiettujen soiden päästötase parempaan kuosiin. Rehevät suot tuottavat yleensä hyvin puuta jos ravinnetilanne on kunnossa.

    Nämä edelliset ovat aika selkeitä tapauksia, mutta sitten selkeys päättyy. Rehevien paksuturpeisten maatalouden turvemaiden käsittely on suurin ongelma, koska viljelyssä niiden turvevarat hajoavat ja vetettynä niistä tulee metaania. Välimuoto olisi samantyyppinen kuin jatkuva kasvatus eli pohjaveden pinnan nosto, mutta mitä silloin voidaan pellolla viljellä? Nurmeako? Osaa näistä ei ehkä tarvita viljelyyn tilarakenteen muuttuessa, eli jäävät liian kauas tilakeskuksista. Näitä voidaan ennallistaa takaisin toimivaksi suoksi ja yrittää välttää suuria vesipintoja, joista metaania haihtuu. Jos suon pinta on rahkaturvetta eikä vettä, metaani ei pääse ilmakehään saakka.

Esillä 10 vastausta, 5,041 - 5,050 (kaikkiaan 6,917)
1 2 3 … 504 505 506 … 690 691 692