Keskustelut Metsänomistus Metsien hiilinielu

Esillä 10 vastausta, 4,981 - 4,990 (kaikkiaan 6,916)
  • Metsien hiilinielu

    Merkitty: 

    Ollaanko yksityisen metsänomistajan metsien sitoma hiili nyt sosialisoimassa koko maan hyväksi? Miksi minä en saa metsänomistajana mitään hyötyä siitä, että metsäni sitovat hiiltä. Esim. alennuksia veroissa tai muuta vastaavaa. Jonkinlainen henkilökohtainen hiilirekisteri voisi olla metsänomistajalle etu.

  • Nuakka

    Varmaan siksi, että energiapuun korjuu olisi liian iso riski pylväsrakenteille ja haruksille. Koneilla ei saa mennä pylvään lähelle, mm.koneen tankkaus on kielletty pylvään lähistöllä. Eli viron pojat raivaavat muutaman vuoden välein kaiken pois.

    Nostokoukku

    Jospa raivaisivat vain ne pylvään ympäristön. Kustannuksia säästyisi ja jäisi vielä hulppeasti hehtaareita kasvatukseen. Aika harvassahan ne pylväät isoissa linjoissa ovat.

    A.Jalkanen

    Aivan totta, Nostokoukku. Jos langat nostetaan vaikka 40 metrin korkeuteen kyllä siinä alla mahtuisi metsä kasvamaan.

    arto

    Miksi ei maan alle. Menis yhteen ajouraan. Meillä kaapeloivat melkein kaikki linjat.

    Tomperi

    Kantaverkon kaapelointi maksaa 10 – 20 kerta enemmän kuin ns johtoverkosto. Sitten on nämä säteilyjutut kaapelien lämpeneminen jne…. ja harukset…..

    Lisäksi jos jotain sattuu, korjaaminen hitaampaa ja kalliimpaa.

    Olen joskus kiviä pyöritellyt rautakanki apuna,  jos rautakangen pituus kasvaa kaksinkertaiseksi voima ei  kaksnkertaistunut joka kiveen kohdistu.

    https://www.theseus.fi/bitstream/handle/10024/143720/Ala-Kokko_Janne.pdf?sequence=1&isAllowed=y

     

     

    Nuakka

    Taitaa nuo korkeat pylväät tulla niin kalliiksi perustuksineen ettei täällä korpisuomessa kannata. Varsinkin kun maapohjan saa vielä 70-luvun hinnoin edullisesti käyttöön. Maakaapelina ei näitä kantaverkkoja kuulemma voi tehdä edes lyhyitä pätkiä, tosin merikaapelina sitten voi. Näissä kantaverkoissa ja tuulivoimaloissa on sekin erityispiirre, ettei näihin tarvita ympäristölupaa. Ei tietenkään, muutenhan niistä valitettaisiin jopa tuloksellisesti.

    A.Jalkanen

    Maaseudun Tulevaisuudessa lukija kirjoittaa (tilaajille): Suon hiilipäästöt pitää mitata oikein. Siis miten?

    Tomperi

    oisko tuosta apua….

    https://www.hiilineutraalisuomi.fi/fi-FI/Ilmastotyo/Metsat/Keskeiset_kasitteet(60013)

    juu kaukana on mittari josta näkisi hiilipäästöt tai taseet….  kait sitä jotain saa aikaan mut taitaa olla turhaa spekulaatiota

    A.Jalkanen

    Tiedän ainakin karkealla periaatetasolla, miten hiilipäästöjä soilla pitää mitata. Olen kyllä edelleen hieman hämmentynyt metaanin päästökertoimien kanssa: miten niiden vaikutus lakkaa pitkällä aikavälillä vaikka niitä tulee joka vuosi lisää. Ilmeisesti jossain vaiheessa suon vanhetessa metaanin päästö ja hajoaminen voidaan katsoa yhtä suuriksi. Entä suota ennallistettaessa: siinäkin metaanin neutraloituminen kestää aikansa, joten lyhyellä aikavälillä ennallistaminen voinee lisätä päästöjä. (Linkissä oli kyllä säteilypakote aika hyvin selitetty.)

    Mutta vähän kyllä kiinnostaisi mitä MaasTullin lukijan mielipiteessä luki – jos joku tilaaja voisi referoida? Tällainen alaotsikko: ”Suometsissä istutetut puut käyttävät maasta vapautuvan hiilidioksidin”. Mutta toisaalta kts. P. Ojanen Teesi 3: Etelä-Suomessa suometsien maaperä+puusto on ollut päästö eikä nielu. Pohjois-Suomessa samankokoinen nielu. Nämä ovat kätevästi kumonneet toisensa. Nyt pitäisi saada turvemaiden maaperäpäästöjä alemmaksi.

    https://www.luke.fi/sites/default/files/2023-02/Paavo_Ojanen_Mets%C3%A4areena.pdf

    kaapo123

    No viime viikko 2023 oli co2 420.82 ppm ja vuosi 2022 oli co2 vain 419.62 ppm eli pientä nousua on ollut eli hiiltä on sitten päässyt ilmaan 2022–2023

Esillä 10 vastausta, 4,981 - 4,990 (kaikkiaan 6,916)