Keskustelut Metsänomistus Metsien hiilinielu

Esillä 10 vastausta, 4,941 - 4,950 (kaikkiaan 6,913)
  • Metsien hiilinielu

    Merkitty: 

    Ollaanko yksityisen metsänomistajan metsien sitoma hiili nyt sosialisoimassa koko maan hyväksi? Miksi minä en saa metsänomistajana mitään hyötyä siitä, että metsäni sitovat hiiltä. Esim. alennuksia veroissa tai muuta vastaavaa. Jonkinlainen henkilökohtainen hiilirekisteri voisi olla metsänomistajalle etu.

  • A.Jalkanen

    Hiilidioksidin määrä ilmassa vaihtelee jonkin verran sen mukaan onko kasveilla kasvukausi menossa pohjoisella pallonpuoliskolla. (Linkki interaktiiviseen karttaan ei nyt ollut toiminnassa.)

    https://www.ilmatieteenlaitos.fi/tiedote/190769848

    kaapo123

    Niinhän se onkin,mutta siinä vaihtelussa ei silti toteudu se,että co2 nousisi sen 2 ppm/v

    Kurki

    Hakkuusäästö viime vuodelta 2022 oli 14 milj.m3, jonka hiilinielu on 2,5*14= -35 Mtn. Lisäksi tulee kivennäismaiden karikesytöstä nielua n. -4 Mtn ja pitempiaikaisesta puutavarasta n. -3 mMtn.

    Yhteensä siis -42 Mtn/ 2022.

    Turvemailta CO2-maapäästöt +25 Mtn jatän pois, kun ilmakehän CO2-varasto ei muutu, sillä turpeen CO2-varasto on otettu ilmasta ja näin sitten palautuu sama määrä CO2 takaisin ilmaan esim.maapäästöinä ja poltossa. Turpeestä ei tule ilmastovaikutusta.

    Eli maankäyttösektorin CO2-päästöt jäävät pois, mutta nuo metaani ja typpioksiduuli päästöt +2,5 Mekv-tn jätän.

    Lisäksi ojitusalueiden 5 milj.ha metaanipäästöjen lakkaamisen lasken nieluksi 80..100 ekv-kertoimella  – 3 ekv-tn/ha/v eli vuodelta 2022 kokonaisnielua tulisi -15 M ekv-.tn

    Näin Suomen 2022 kasvihuonekaasu nielu olisi -42 +2,5-15= – 54,5 Mekv.

    Suomen energia sektorin päästöt ovat + 47 Mekv-tn/2022.

    linkki: https://www.metsalehti.fi/uutiset/hakkuumaara-kutistui-viime-vuonna-kuusitukkia-hakattiin-eniten/#5dfaa1a5

    kaapo123

    C3 kasvit ottaa hiiltä ilmasta eri tavalla kuin c4 ja cam-kasvit,havupuita on maailmassa vain tietyillä alueilla ja aurinko paistaa viistosti pohjoiseen.Kasvit ottaa hiiltä sen mukaan, millaiset ovat kasvissa välineet ja kestokyky ja miten taudit vaikuttavat ja ympäristön muutokset ottaa hiiltä ilmasta eri puolilla maailmaa

    Tomperi

    tuo on mielenkiintoista…  ”C3 kasvit ottaa hiiltä ilmasta eri tavalla”, tuosta olen täysin erimieltä, mutta, kuinka suuri vaihtelu on kasvien välillä hyötysuhteessa,  mistä tunnistaisi kasvin joka ottaa sataprosenttia saamastaan auringonvalosta hyödykseen, semmonen ahmatti? Täytyy muistaa että kasvua on olemassa vaikkei ole auringonvaloakaan jotta ei niiden tarpeitakaan pidä turmeleman jos innostuttas totta tosiaan tuosta…

    nisäkkäät ulostaa kasvit heijjastaa… ja elämä on

    kaapo123

    Kyllä ne c3 ja c4 ja cam-kasvit ottaa eri tavalla hiiltä ilmasta ,koska rakenne on eri.Kasvua ei synny merkittävästi ilman aurinkoa.Led-valotkin jäljittelee auringon valoa. Kasvit voi torjua hiilen ottamista myös ja toiset kasvit ei kestä korkeita co2-tasoja.Kasveilla on Rubisko-ongelmakin

    Tomperi

    Näkyykö kasvin kyky sitoa hiiltä kasvuna ja massana?

    A.Jalkanen

    Olli Tahvonen ja tohtoriopiskelija esittävät Hesarissa, että metsiä pitäisi käyttää entistä enemmän hiilen sitojina. Päästöjä sitovan maankäytön (lue: metsien) avulla päästöjen vähennykset saataisiin kustannustehokkaammin aikaan kuin päästöjä tuottavan sektorin toimin. Rahoitus tulisi mahdollisesti hiilimarkkinoilta eli päästökaupasta.

    Ainakin minulle on epäselvää, olisiko tämä maallemme kansantaloudellisesti kannattava toimi vai ei. Vain silloin jos päästömaksut tulisivat ulkomailta, se olisi melko varmasti kannattava muutos. Haittapuolelle on joka tapauksessa laskettava supistuvan metsäteollisuuden mukanaan tuoma aleneva työllisyys ja verotulot. Jonkin verran kompensaatiota voisi tulla muusta metsien käytöstä, mutta varmaan paljon vähemmän kuin saman metsäalan teollinen käyttö tuottaisi.

    https://www.hs.fi/mielipide/art-2000009365376.html

    mehtäukko

    Opiskelijat ja tahvoset saavat lasketella mitä huvittaa. Eikö vientiriippuvaisen maan täytyisi alkaa laskelmat vientituloista ja sen eteen tehdyistä työn verotuloista? Tähän on eräs kotimainen metsäklusteri panostanut viime vuosina monen monta miljardia.

    Toistensa paitojako pesemällä yhteiskunnan talous pysyy pystyssä ja velat itsestään kuittaantuvat?

    Visakallo

    Tällä menolla voi käydä vielä niin, että säästöt iskevät jopa sinne Helsingin Yliopistoonkin. Vihreät jo ennakoivatkin tulevaa, ja ilmoittivat Ohisalon suulla, etteivät osallistu sellaiseen hallitukseen, joka leikkaa koulutuksesta. Seuraava hallitus joutuu leikkaamaan niin paljon, ettei vastaavaa ole tässä maassa nähty.

Esillä 10 vastausta, 4,941 - 4,950 (kaikkiaan 6,913)