› Keskustelut › Metsänomistus › Metsien hiilinielu

Esillä 10 vastausta, 4,931 - 4,940 (kaikkiaan 6,911)
1 2 3 … 493 494 495 … 690 691 692

  • Metsien hiilinielu

    Lähetetty: 10.12.2018, 12:37

    Merkitty: 

    Ollaanko yksityisen metsänomistajan metsien sitoma hiili nyt sosialisoimassa koko maan hyväksi? Miksi minä en saa metsänomistajana mitään hyötyä siitä, että metsäni sitovat hiiltä. Esim. alennuksia veroissa tai muuta vastaavaa. Jonkinlainen henkilökohtainen hiilirekisteri voisi olla metsänomistajalle etu.

    Tekijä
    sitolkka
    Teema Metsänomistus Metsänomistus
  • Timppa 5.2.2023, 21:27

    Tässä meikäläisen kommentti siihen Uuden Suomen juttuun:

    Fysikaalinen ilmiö voidaan saada tapahtumaan eri tavoin. Voi keittää vettä nuotiolla tai sähköllä. Kun energiaa tuodaan tarpeeksi, vesi kiehuu. Sama pätee ilmastoon. Sen muuttuminen voi johtua monesta eri syystä.
    Faktana voinee täällä hetkellä pitää, että ilmasto lämpenee nopeasti. Sitähän mitataan jatkuvasti ja jäätiköt sulavat.

    Ilmakehässämme oli Kivihiilikaudella paljon hiiltä, joka sitoutui sen ajan jättiläismäisiin ruohovartisiin kasveihin. Lahottasieniä ei ollut. Kasvijäänteet keräytyivät valtaviksi esiintymiksi. Syntyi kivihiili. Sitten joku käänsi systeemin uuteen ”moodiin”. Syntyivät puuvartiset kasvit ja lahottajasienet. Kasvillisuus pystyi leviämään tehokkaammin myös kylmemmille seuduille. Puu kestää pakkasta, ruoho ei. Kuten noista hiilidioksidilukemista voi päätellä, kasvillisuus piti hiilidiksidin määrän vakiona. Oli syntynyt lähes suljettu hiilen kierto. Lämpötila-arvoista kuitenkin näkee, niin ilmastoon vaikuttavat monet muutkin tekijät kuin hiilidioksidin määrä.

    Systeemi meni rikki, kun ihminen alkoi hävittää metsiä ja polttaa fossiilisia varastoja. Olennaista .on, ettemme tiedä, mitä tästä seuraa. Varmastikin merenpinta nousee, mistä on melkoista haittaa. Paikalliset sääolot muuttuvat. Amazonaksen sademetsien hävitys vaikuttaa laajalti alueen ilmastoon. Saattaa vaikuttaa sadannan kautta myös merivirtoihin. Näihin muuttuminen vaikuttaa taas laajasti ilmastoon. Toiset alueet saattavat voittaa toiset kärsiä. Konfliktien riski kasvaa. Turvallisempaa olisi pysyä entisessä systeemissä. Sehän ei onnistu. Pitää varautua erilaisiin kehityskulkuihin.

     

    Kurki 6.2.2023, 08:41

    Jos ottaisi uuden näkökulman turpeen maapäästöihin ojitusalueilta, turvepelloilta ja ja turpeen käytöstä, jotka Ojasen mukaan ovat yhteensä noin +25 Mtn/v.

    Suo 1,5 metrin paksuudelta turvetta on muodostunut n. 1500 vuoden aikana kasvattamalla turvebiomassaa, johon hiilidioksidin on ottanut ilmasta ja näin tuon ajan viilentänyt ilmastoa ja kun nuo käytöstä tulevat päästöt nyt palautuvat takaisin ilmakehään lämmittämään, niin mitään lämmitävää vaikutusta ilmastolle turpeesta ei ole syntynyt.

    Turpeen käyttö on samanalaista lyhyttä 1-1500 vuoden hiilenkiertoa kuten esimerkiksi maatalouden kasvintuotanto. Se mitä kasvintuotantoon CO2:ta ilmasta sitoutuu, palautuu takaisin ilmakehään, joista ei raportoida maankäyttösektorilla päästöjä. Eläinten tuottama ruunsulatuspäästö metaani taas raportoidaan, mutta on kokonaan toinen juttu.

    Suomen kaikki turvesuot voisi näin käyttää ilman mitään CO2-päästö rajoituksia.

    Uudet synteettiset polttoaineet tarvitsevat hiilineutraalia hiilidioksidia (CO2) ja sitä saadaan turvetta ja puuta käyttävien lämpölaitosten savukaasuista. Halpa vety (H)  taas tulee tuulivoimasta. Tapahtuisiko jo tällä vuosikymmenellä Suomessa niin, että synteettiset polttoaineet metanoli ottomoottoreille ja dimetyylieetteri dieselmoottoreille korvaavat fosiiliset polttoaineet bioliikennepolttoaineiden kanssa. Jo Suomen selluteollisuuden tuottamasta hiilidioksidista saadaan kaikki Suomen tarvitsemat liikennepolttoaineet. Innostus näkyy olevan kova ja halukkuutta miljardi investoinneille. Tähänkin kuntaan on suunnitteilla 3 tuulivoimapuistoa yhden olessa jo tuotannossa, jossa 24 myllyä.

     

    Visakallo 6.2.2023, 08:49

    Tuulivoimayhtiöiden tulos Suomessa on tähän asti syntynyt valtion tuen ansiosta. Käykö tässä nyt tämän tuen loputtua ja sähkön hinnan painuessa alas  niin, että myllyt käyvätkin kannattamattomiksi? Syntyykö Suomeen vuosien myötä romumyllyjen saaristo?

    Tomperi 6.2.2023, 08:50

    Tiedetäänköhän tai ymmärretäänkö tai hyväksytäänkö  tuosta Hiilenkierrosta kaikki oleellinen?

    Itse olen Soitten lisäksi huolissani koralleista ja miten se vaikuttaa hiilenkioertoon.

    Kurki 6.2.2023, 08:54

    Juuri halpaa tuulivoimasähköä vedyn tuottamiseen tarvitaankin. Vedyn tuottaminen vedesta ei vaadi kallista teknologiaa. Sen tuottaminen vaikka vesilasissa keittiön pöydällä onnistuu.

    Ranualle 800 milj. euron ulkomainen investointi hiilivapaan laivapolttoaineen tuotantoon.

    https://yle.fi/a/74-20014894

    Tomperi 6.2.2023, 08:58

    Ja tekniikan maailma kertoi paljon merkittävämmän uutisen, vetyä tuotettu lähes 100 prosentin hyötysuhteella merivedestä. Koskahan se menetelmä tulee tuotantoon.  Aina näihin erinomaisiin tuloihin suomeen suhtaudun varauksellisesti, ei meillä ole mitään erinomaisuutta muihin maihin verrattuna. Ainut on olematon suoja kansallisomaisuutta vastaan. Norja onnistui siinä  paljon paremmin Suomeeen verrattuna.

    A.Jalkanen 6.2.2023, 09:14

    Kurjen ”turvevisiolla” on ansionsa, mutta kun ilmastonmuutoksen torjunnalla sanotaan olevan kiire, turvevarat ehkä kannattaisi jättää nyt toistaiseksi pääosin sinne varastoon. Keskityttäisiin mieluummin lyhyen kierron maanpäällisen biomassan tuotannon tehostamiseen, eli Veli Pohjosen ”ilmastometsitys”-vision toteutukseen.

    Minäkin uskon että Kurjen polttoainevisio toteutuu. Elektrolyyserillä saadaan tuulella tai auringolla tuotetun uusiutuvan energian avulla vedestä (myös merivedestä) vetyä, josta saadaan jatkojalostettua muun muassa noita mainittuja liikennepolttoaineita. Uusiutuva sähkö on jo ilman tukea halvempaa kuin fossiiliset, syynä on päästökauppa.

    Hommassa on joitakin pullonkauloja. Jos siirrytään autoissa suuressa määrin sähköautoihin, uusiutuvat liikennepolttoaineet jäävät sivuosaan. Niille olisi kuitenkin olemassa valmis jakeluverkosto joka kannattaisi hyödyntää. Keskitetty sähköverkko on kriisitilanteessa erittäin haavoittuva, kuten Odessassa on nähty. Kaasuautojen saatavuus olisi toinen pullonkaula, koska niiden osuus autokannasta on pieni ja uusia ei oikein tule. Luulisi autojen valmistajien kyllä vastaavan kaasu- ja dieselautojen kysyntään, jos EU ei hölmöllä sääntelyllään estä tätä. Polttomoottoreista luopuminen pitäisi peruuttaa, samoin kuin tehtiin ydinvoiman kanssa.

    https://yle.fi/a/74-20004931

    Tomperi 6.2.2023, 09:25

    Tuo tekniikan maailmassa esitelty tapa tuottaa vetyä oli siinä mielessä kääntekevä että se onnistuu merivedestä.  Siinäpähän sitten katsotaan mikä on suomessa toimivien laitosten kilpailukyky.

    ””https://www.tekniikkatalous.fi/uutiset/lapimurto-vihreaa-vetya-onnistuttiin-tekemaan-suoraan-merivedesta-lahes-100-hyotysuhteella/67f895b7-c7fe-4025-a48c-f323303d21f4″”

     

    Itse en osaa arvioida syvällisemmin tuota uutista.

     

    Kurki 6.2.2023, 09:33

    Kurjen ”turvevisiolla” on ansionsa, mutta kun ilmastonmuutoksen torjunnalla sanotaan olevan kiire,

    Jos katsoo tämän linkin (https://puheenvuoro.uusisuomi.fi/juhavuoriooulu/ilmastonmuutos-ja-lapin-puuraja-osa-ii/) Norjasta saatua lämpötila graafia, niin näkeekö kukaan siinä mitään CO2-vaikutusta lämpötiloihin viimeiseltä 10 000 vuodelta. Olisiko kiirekkään?

     

    kaapo123 7.2.2023, 07:37

    No hiilidioksidi oli alussa korkea,kun pallo synty,ehkä n 4000 ppm ja sitten se on alkanut laskemaan meidän päiviin saakka.Kevät 2022 oli ennätys 422 ppm ja hiili välillä nousee ja laskee ilmassa.1959 hiiltä  co2 oli ilmassa yli 300 ppm ja nyt kevät 2022 422ppm, eli nousua on,mutta ei hirmusesti.Arvellaan co2 nousevan vuosittain 2 ppm,mutta nousu näkyy keväällä ja sitten kesästä alkaa laskemaan kun mennään joulukuuhun.Kaikki kasvit ei ota hiiltä samalla tavalla.On c3-kasvit,c4-kasvit ja cam-kasvit

Esillä 10 vastausta, 4,931 - 4,940 (kaikkiaan 6,911)
1 2 3 … 493 494 495 … 690 691 692