Oletko Anneli varma että laskelmat ovat nytkään oikein? Minä en ole.

https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/metsa/11c97ecb-0208-469c-bb8c-66b08fa6638b

Linkistä lainattu: Ilmatieteen laitoksen tutkijoiden löytämä mallinnusvirhe ei vaikuta Luken laskemiin, sillä kovarianssimenetelmät mittaavat koko ekosysteemiä, eli laskemissa on mukana sekä puusto että maaperä. Kasvihuonekaasuinventaario puolestaan raportoi biomassan ja maaperän erikseen ja käytössä on erilaiset menetelmät.

Ilmatieteen laitoksen kovarianssimenetelmä mittaa puuton ja maaperän kasvihuonekassuvirtoja erottelematta, jotka siis nielun osalta olisivat Luken erikseen mittauksia suuremmat. Luke on laskenut puiden sidonnan kasvun mukaan ja ovat siltä osin päteviä, mutta maapäästöjen nyt täytyy olla pienemmät, kun koveveranssi menetelmä antaakin suuremman nielun kuin LUKEn erikseen laskemat puiden ja maaperän nielujen ja päästöjen summaus on.

Lukehan laskee runkopuukasvusta koko puun biomassan CO2-sidonnan kertoimella 1,3 eli 1 m3 runkopuun kasvu on sitonut ilmasta hiilidioksidia 1,3*1= 1,3 tonnia koko puun elävään biomassaan myös oksiin, kantoon ja juuriin. Pelkkä 1 m3 runkopuubiomassan kerroin 0,75.

Ilmatieteen laitoksen mukaan tuo kerroin olisi reilusti suurempi. Viittaisi tähän Luken Ilvesniemen tutkimukseen,  jossa metsän hiilestä 40% olisi maanpinnan yläpuolella ja 60% maanpinnan alapuolella ja silloin kerroin runkopulle olisi 2,5 eli 1m3 runkopuuta olisi sitonut CO2 ilmasta 2,5 tonnia, johon kuuluu puun koko elävän biomassan lisäksi muutakin maapohjan hiiltä.

Kannattaa lukea vaan tätä palstaa; kokemukseni mukaan juuri täällä on maamme paras metsäkeskustelu.

Kyllähän runkopuun kasvun lisäksi puussa kasvaa oksat ja juuret, mutta onko käytettäessä kerrointa 1,3 otettu huomioon jotain muutakin, eli esimerkiksi se että kaikki sidottu biomassa ei jää varastoon eli vuotuinen karikesato ja sen hajoaminen.

Kovarianssimenetelmän korjaus on tarkoitettu ilmastomallien kalibrointiin, ei maankäytön hiilinielujen raportointiin joten se ei ihan suoraan sovellu tähän.

Oikea kerroin varmaan riippuu siitä mitä yritetään kuvata: vuotuista hiilen sidontaa vai varaston suuruutta.

Tässä meikäläisen kommentti tuonne uutisosioon:

Tämä hiilensidontakompensaatio on puhdasta anekauppaa. Jos suomalainen metsänomistaja jättää metsäänsä hakkaamatta sitoakseen siihen hiiltä, sama puumäärä hakataan jossain muualla. Samalla tämä ”pössyttelijä” jatkaa saastuttamistaan entiseen tyyliin, kun pitäisi pienentää päästöjään. Jatkaa siis huonotapaista elämäänsä kuten ne saksalaiset porvarit, joiden vuoksi Luther käynnisti uskonpuhdistuksen.
Sitten suomalaisen metsänomistajan metsän kasvu heikkenee, kun metsiä pitäisi kasvattaa entistä tehokkaammin, jotta voitaisiin korvata fossiilisilla tuotettuja.

Yksittäinen metsäkohde on sitä paitsi äärettömän epävarma hiilivarasto. Monet tuhot saattavat tuhota kerralla koko varaston.

Häviävinä ovat siis ilmasto, suomalaisten työllisyys ja kansatulo. Kukahan on voittaja?

Kovarianssi viittaa useamman tekijän samanaikaiseen integrointiin. . . Koetin saada selvää Ilmatieteen laitoksen tutkimuksesta. Siinä näyttäisi olevan kyse hiilidioksidivuon mittausten tilastollisesta käsittelystä ja siitä miten tietoaukot (gaps) täytetään. Data on jostakin Fluxnet tietokannasta, jossa muutamia (5) mittauspisteitä myös Suomessa. Artikkeli kritisoi nykyisin käytettyä menetelmää, joka näyttäisi tuottavan liian pienen tuloksen.

Muistelen aiemmin lukeneeni jonkun tutkimuksen, jossa myös hiilidioksidi vuo/virtaus tutkimuksilla Kanadan metsät oli saatu hiilinieluksi toisin kuin aiemmin.

On varmaan mahdollista, että Luken arvioit varsinkin maaperän suhteen ovat rajusti pielessä, varsinkin kun tarkkuus plus/miinus 80% luokkaa. Puuston suhteen Luken arvioit ovat varmaan parhaita mahdollisia luotettavuudeltaan.

Kysymys niille jotka ovat hyviä laskemaan. Kuinka paljon metsää tai muuta kasvibiomassaa pitäisi maapallolle saada lisää, jotta saataisiin ilmakehän hiilidioksidin pitoisuus laskemaan takaisin esiteollisiin lukemiin eli sinne vajaaseen 300 ppm:ään? Tässä oletetaan lisäksi että fossiiliset päästöt saadaan loppumaan pian.