Keskustelut Metsänomistus Metsien hiilinielu

Esillä 10 vastausta, 4,761 - 4,770 (kaikkiaan 6,904)
  • Metsien hiilinielu

    Merkitty: 

    Ollaanko yksityisen metsänomistajan metsien sitoma hiili nyt sosialisoimassa koko maan hyväksi? Miksi minä en saa metsänomistajana mitään hyötyä siitä, että metsäni sitovat hiiltä. Esim. alennuksia veroissa tai muuta vastaavaa. Jonkinlainen henkilökohtainen hiilirekisteri voisi olla metsänomistajalle etu.

  • Tomperi

    ”Vuoden 2018 ennätyksellinen poistuma 91 milj m3, merkitsi mittavaa hiilidioksidin sitoutumista metsiin.”

    Lähde on Metsätieteen aikakauskirja 2021 -10570

    Tutkimusartikkeli 10570

    Äkkiseltään se tuntuu aivan käsittämättömältä ja kun miettii menee yli ymmärryksen.

    Kurki

    https://www.hs.fi/politiikka/art-2000009322082.html

    Hyvää maaperää sille, että kun kokoomus on mukana seuraavassa hallituksessa, niin muukin kuin luontojärjestöjen jakama ”tieto” tulisi esille päätöksenteossa.

    Kurvisen perustamalla uudella Metsäpaneelilla tulee olemaan  vaikutusta, kun sieltä saadaan avarampaa näkemystä ilmasto- ja metsäkeskusteluun. Ei olla sitouduttu pelkästään nykyisiin rajoituksiin esimerkiksi Suomen hiilineilulaskelmissa, jossa kaikkia nieluja ei voi ottaa huomioon.

    A.Jalkanen

    Poroilla siis hiilen sidontaa vähentävä vaikutus, sama kuin muulla sorkkaeläinten karjalla maassamme. Hirvellä tietenkin kertaluokkaa suurempi haitta, johtuen laajasta elinalueesta.

    Poroa pidetään toisaalta hyödyllisenäkin, koska se estää tunturien metsitymistä ja täten pitää niitä tundrana. Jotkut tunturien kasvit hyötyvät poroista. Mutta ei niitä saisi olla liikaa ja laidunkierto olisi hyvä: eri paikassa kesällä ja talvella.

    Onkohan kukaan muuten laskenut paljonko jäkäliköissä olisi enemmän hiiltä jos kerros olisi vaikka 10 senttiä paksumpi?

    Metspaneeli on hyvä mutta ei siltä aivan mahdottomia pidä odottaa.

    mehtäukko

    Aslakalla ei ole metsätalousyrittämissen nähden enempiä oikeuksia, -saati ruokamaansa kalttaaville  liikalaumoille. Sehän on aivan selvä.

    A.Jalkanen

    Tuohan se ihanne olisi mehtäukko mutta kun niillä on oikeuksia. Ihan lakisääteiset on. Etelässä hirvikarjalla männyn taimikoihin ja pohjoisessa poroilla kaikkialle. Tulevat kuulemma pihoihin syömään kukkaistutuksetkin, kun ovat oppineet että ei ihmisistä tarvitse välittää. Ja kauriit tekevät saman etelässä.

    Scientist

    Kannattaa lukea Harri Laurikan blogikirjoitus Bioenergia ry sivuilta. Selviää miten epävarmoihin ja muuttuviin oletuksiin Suomen 2035 ilmastopolitiikka perustuu toisin kuin Ruotsissa, joka ei laske paljoa nielujen varaan ja tavoite vuodessa 2045. Myös Laurikan toimenpide-ehdotukset ok. Ei se Petteri Orpon heitto muuttuvista luvuista ihan väärä ollut.

    A.Jalkanen

    Aivan Scientist, kyllä laskelmat ovat muuttuneet ja myös Ruotsille määritelty hiilinielutaakka on paljon suurempi kuin meillä. Mutta muistetaan myös miten hakkuut ovat nousseet kasvihuonekaasujen raportoinnin (30 vuoden) aikana: 1990-luvun alkupuolelta 60 miljoonasta 90 miljoonan tasolle. Siis osapuilleen 1 miljoona kuutiometriä lisää joka vuosi.

    Scientist

    Ei hakkuut ole olleet 90 milj m3, vaan poistuma, jossa mukana paljon muutakin kuten hakkuutähteet ja luonnonpoistuma(joka tapahtuisi ilman hakkuitakin). Hakkuut olivat 1960 luvulla tasoa 60 milj m3 ja nyt vastaava luku on noin 75 milj m3. Luken/Mäkipään lukuihin on yllättäen putkahtanut 4.5 milj. m3 päästö suometsissä. Sitä ei silloin ollut kun 2035 hiilineutraalisuus asetettiin tavoitteeksi. Ruotsi ei perusta samaa asiaa ollenkaan hiilinieluihin ja siksi tavoite 2045. Jos suometsät ovat muuttuneet metaanilähteestä hiilidioksidi lähteeksi, niin miksi tätä metaani päästöjen vähenemään ei ole huomioitu. Metaani on kuitenkin noin 60 kertaa pahempi  kasvihuonekaasu kuin hiilidioksidi 20 vuoden aikajänteellä. Kaatopaikoilla on usein metaanin keräysputket ja soihtu, jolla metaani muutetaan vähemmän haitalliseksi hiilidioksidiksi. Isoilla myös energialaitos.  Yhtäkaikki maaperäpäästöjen  epävarmuudet ovat valtavia, suuruusluokkaa plus/miinus 80%. Liikenteen ja teollisuuden päästöt taas tunnetaan parin prosentin tarkkuudella.

    Rukopiikki

    Metsätalousko on ainoa elinkeino j0lla saa olla haitallisia vaikutuksia ympäristöön?

    Tuo että porot söis kukkapenkit on enimmäkseen höpö puhetta. Monenlaista hyasinttiä on pihoilla kasvanu eikä porot ole ikinä kajonneet. Ei poro ole samanlainen täystuho kuin valkohäntäpeura etelässä. Poro on kranttu mitä suuhun pistää. Kasvimaatkin saa olla täysin rauhassa vaikka porot vieressä pellolla on. Ellei sitten ole kylvänyt naurista. Se on harvoja kasveja jota poro ei voi vastustaa.

    Enimmäkseen näissä jutuissa kun mainitaan porojen tuhoista on takana ihan muuten tulehtuneet ihmissuhteet. On mennyt sukset ristiin ja riidellään jo vähän joka asiasta pärstäkertoimien mukaan.

    Timppa

    Mutta muistetaan myös miten hakkuut ovat nousseet kasvihuonekaasujen raportoinnin (30 vuoden) aikana: 1990-luvun alkupuolelta 60 miljoonasta 90 miljoonan tasolle.

    Faktan tarkistaja toteaa näin:

    Luken mukaan 1987-91 hakkuut olivat keskimäärin 54,5 miljoonaa m3 ja 2017-21 73,7 miljoonaa.  Siis lisäystä kokonaisuudessaan 19,2 miljoona m3.  Ei 30, mutta tietenkin  paljon.

    Seltyskin on yksinkertainen.  Tuolloin 30 vuotta sitten uudistusmetsät olivat nuoria.  Harvennukset olivat lähinnä ensiharvennuksia.  Nyt ”ruletti” pyörii täysillä.  Toiset harvennukset tuplaavat harvennuspinta-alan ja yli kaksinkertaistavat harvennuspuun  määrän.

Esillä 10 vastausta, 4,761 - 4,770 (kaikkiaan 6,904)