Tämä Haataja kertoi Kainuun Sanomien haastattelussa laskeneensa jokaisen elossa olevan suden ”kokonaisarvoksi” 1,3 miljoonaa euroa.Siinä ei selvinnyt miten oli laskenut mutta ilmeisesti on sellainen laskelma jota EU voisi käyttää esim. laskiessaan ennallistamisen hyötyjä.

Uutiset ja plokit- osastolta:

”Tarkasteltu malli olisi kallis etenkin selluteollisuudelle. Puuston kasvusta saatava hiilihyvitys ja harvennusten vähentyminen todennäköisesti laskisivat puun tarjontaa. Lisäksi sellutehtaiden suuret bioperäisen hiilidoksidin päästöt poikisivat teollisuudelle miljoonien eurojen vuosittaiset lisämaksut…”

Kuinka kallis se olisi työntekijöille,ammattiliitoille ja koko valtiontaloudelle?? Tämä hulluus ei näköjään ole herättänyt mainittuja tahoja, annetaan vaan vihermafian jauhaa taustalla kaikessa rauhassa.

Nyt meni kuppi nurin.

Kimmo Isotalo 12:38

Mitä tämä hokema Suomen hiilineutraalisuudesta tarkoittaa? Ensinäkin metsät eivät pitkällä aikavälillä (100 vuotta) tarkasteltuna niele hiiltä. Puiden ilmasta keräämä hiili palaa ilmakehään ennemmin tai myöhemmin – tapa ja aikaväli vaihtelee. Kaikki kasvit ovat mukana hiilen kiertoradassa: ilmakehä; kasvu; ilmakehä j.n.e. Miksi vain metsien puiden uskotellaan voivan toimia hiilen loppusijoituspaikkana? On turha kuvitella, että ihmiskunnan vuosittain maasta ottamien miljoonien tonnien fossiilisten aineiden sisältämä hiili voitaisiin dumpata puustoon.

AJ:

”Mihin tämä sinun Kimmo toistamasi hokema perustuu? Jos metsä ei häviä, sen itseensä sitoma hiili ei karkaa mihinkään. Minulla oli syksyllä 2018 tilaisuus vierailla yhdessä maailman vanhimmassa sademetsässä Australian Daintreessä. Taustatiedot väittävät niitä yli sadan miljoonan vuoden ikäisiksi!

Suomenkin metsät ovat toimineet ihan hyvänä hiilinieluna viimeiset 50 vuotta. Niihin varastoitunut hiilen määrä on kasvanut 60 prosenttia eli 1,5 miljardista kuutiometristä 2,5:een. Ei ole mitään syytä, etteikö sama tilanne voisi jatkua vielä eteenkin päin. Luonnonmetsissä on enemmän puuta kuin meidän talousmetsissämme nyt, joten puuta niihin mahtuu vielä paljon. Epävarmuutta yhtälöön tuovat lähinnä ilmastonmuutos ja metsätuhojen muuttuvat riskit, mutta niihin voidaan reagoida lisäämällä hakkuita, jos se näyttää metsien suojelemiseksi tarpeelliselta. Hakkuiden vuotuista kokonaismäärää on mahdollista hieman vähentää aivan turvallisesti kunhan ne kohdistuvat oikein.

Metsien lisääminen globaalisti voisi olla ihan merkittävä asia pyrkiessä kohti hiilineutraaliutta eri maissa. Monenkin maailman maan on mahdollista päästä hiilineutraaliksi, jos vain on maata jota metsittää. Globaali taso on ainut järkevä taso jolla sitä kannattaa tavoitella. Siksi en diggaile lainkaan EU:n kaavailemasta hiilitullista, enkä ole huolissani hiilivuodosta muihin maihin ja maanosiin.

Kuten akateemikko Markku Kulmala sen ilmaisi: jos joka vuosi vähennetään päästöjä muutamankin prosentin verran ja samaan aikaan lisätään metsien hiilen sidontaa muutaman prosentin verran, muutamassa vuosikymmenessä olemme hiilineutraaleja ja sen jälkeen päästään negatiivisiin päästöihin.”

https://www.hs.fi/tiede/art-2000009282480.html

Suomenkin metsät ovat toimineet ihan hyvänä hiilinieluna viimeiset 50 vuotta. Niihin varastoitunut hiilen määrä on kasvanut 60 prosenttia eli 1,5 miljardista kuutiometristä 2,5:een. Ei ole mitään syytä, etteikö sama tilanne voisi jatkua vielä eteenkin päin. 

Totta on, että metsämme ovat keränneet hiiltä sen 50 vuotta.  Miksi ne ovat keränneet johtuu taas siitä, että metsiä oli hakattu aiemmin  yli kasvun.  Kuppi oli siis tyhjä ja sitä on täytetty.  Jos hakkuut lopetettaisiin, niin sitten joskus satojen vuosien kuluttua se kuppi olisi taas täysi.

Me toimimme toisin.  Kasvatamme metsiämme tehokkaamin kuin tapahtuisi, jos metsät jäisivät luonnontilaan.  Tästä kasvusta osa päätyy pysyviin varastoihin ja osalla korvataan fossiilisia tai niihin  perustuvia tuotteita tai ne palaavat kiertoon  lyhytaikaisen käytön jälkeen.

Nuo miljoonien vuosien ikäiset sademetsät eivät enää sido hiiltä.  Kierrättävät vain vettä ja hiilidioksidia.  Tuottavat aerosoleja, jotka lisäävät sadantaa.

Kulmalan toive on fantasiaa.  Enempää luonnontilaiset sademetsät kuin boreaaliset havumetsät eivät voi sitoa nykyistä enempää hiiltä.   Ne ovat tasapainotilassa ellei sitten esimerkiksi ilmastonmuutos horjuta tätä.   Havumetsät esimerkiksi silloin, jos ilmasto muuttuu niin, että esim koko Lappi alkaa kasvaa.

Ainoa mahdollisuus on lisätä hiilensidontaa on metsittää puuttomia alueita.  Talousmetsien  funktio on ennen kaikkea tuottaa fossiilisia tuotteita korvaavia ateriasaleja ja energiaa, ettei tilanne pahenisin ennestään.  Mutta paheneehan se.  Saksan touhu yhtenä esimerkkinä.

Täytyy sanoa että jos poroilla on jotain merkitystä hiilensidontaan niin haluaisin nähdä porojen merkityksestä paremmat perustelut kuin väitteen.  Jos laskennassa otetaan huomioon kuinka paljon kokonaisvaltaisesti uusiutumattomia luononvaroja poltetaan tuossa touhussa niin jonkinmoista uskottavuutta laskelmasta voisi olettaa löytyvän…

Huomioidaanko päästöt joita aiheutuu esimerkiksi jäkälän rahtaamisesta Oulun seudulta Utsjoelle?

Ilmaston peruuttomalla muutoksella ei ole merkitystä? Voihan sillä olla globaalisti neutraali vaikutus.  mutta poro poloisilla vaikutsta ja merkitystä hiilen sidontaan….