Että mitä häh VTT? Siis mitkä hiilidioksidipäästöt? Metsäteollisuuden osuus oli viimeisen tiedon mukaan 40 % uusiutuvan energian tuotannosta tai sinne päin. Millä tämä korvataan, fossiilisillako, entä vientitulot ja verotulot?

Aplin linkistä:

”VTT:n mukaan tarkasteltu malli olisi kallis erityisesti selluteollisuudelle. Teollisuuden maksukyky muuttuisi jopa negatiiviseksi eli sen ei kannattaisi välttämättä enää maksaa kuitu- tai energiapuusta.

Puuston kasvusta saatava hiilihyvitys ja harvennusten vähentäminen todennäköisesti vähentäisivät puun tarjontaa markkinoille. Lisäksi kemiallisen selluntuotannon suuret bioperäisen hiilidioksidin päästöt aiheuttaisivat tehtaille miljoonien eurojen vuosittaiset lisäkustannukset”, VTT arvioi tiedotteessa.”

Selitys taitaa piillä tässä: ”Päästöistä joutuisi maksamaan bioperäisen hiilidioksidin päästäjä”. Siis väärä kohde, kun oikea olisi fossiiliperäisen hiilidioksidin päästäjä. Loppujen lopuksi tulos olisi plus miinus nolla; päästöjen laskenta vain siirtyisi maankäyttösektorilta teollisuuteen.

Puuta  nyt kaadetaan ja kasvatetaan en sijassa siksi, että niistä tehdään moninaisia tuotteita. Ei ilmaston vuoksi. Korvataanko nämä tuotteet sitten fossiilista alkuperää olevilla. Muita vaihtoehtoja ei oikein ole. Ilmastomielessä tehokkainta olisi BECCS  (bioenergy carbon capture storage),jota mm. IPCC ehdottaa. Hiilensieppaus ja varastointi on vasta kehitysvaiheessa. Yksinkertaisin tekniikka olisi kasvattaa tukkipuuta, joka sitten varastoitaisiin sellaisiin olosuhteisiin, että hiili säilyy.

Ja hirsiseinissä säilyy puu melko pitkään.   Ehtii siinä jo ilmastokin muuttua taas vaikka kylmempään suuntaan.

<iframe id=”fskey-iframe” class=”fskey-autofill-dlg” style=”display: none;” sandbox=”allow-same-origin allow-scripts”></iframe>
<div id=”fskey-tooltip” class=”fskey-tooltip” style=”display: none;”></div>

Ei minua välttämättä ärsytä.

Unohdetaan aluksi ne hiilitullit ja materiaalien ja polttoaineiden korvautuminen toisilla normaalissa liike-elämässä, koska ne sotkevat asian selittämistä liikaa. Samoin se, mitä olisi järkevää tehdä. Minulla on omat näkemykseni siltäkin puolelta, mutta unohdetaan ne nyt tästä.

Jos tavoite on se, että halutaan poistaa hiilidioksidia ilmasta, se tapahtuu käytännössä yleensä muuttamalla sitä biomassaksi ja sitten passivoimalla tämä biomassa jotenkin niin ettei se lahoa eikä mätäne.

Tämä passivoiminen voi olla sitä, että käytetään hirttä seinärakenteena, ja sen meistä keskustelijoista varmaan kaikki tunnistavatkin. Voidaan toki myös tehdä taloja olkipaaleista.

Lisäksi meillä vaikutetaan rakastavan puolipassivointia, eli halutaan puiden kasvavan ikuisesti ja pystyyn kuolleetkin puut ovat tärkeitä hiilivarastoja.

Samasta biomassan passivoimisesta on kuitenkin kyse myös silloin, kun halutaan vesittää soita, koska opin mukaan veden alla oleva biomassa ei tuota päästöjä. En ota kantaa, onko oikeasti näin.

Jos nyt sitten tämä oppi halutaan viedä äärimmilleen, niin meidän kannattaisi oikeasti hakata ne Päijänteen rantametsät ympäristötekona ja vierittää ne puut sinne järven pohjaan. Tällöin rantametsät taas 10 vuoden kuluttua sitovat hiiltä ja järven syvänteessä olevat puut möllöttävät siellä onnellisina hiilivarastoina. Sama tietysti merenrantojen suhteen.

Jos siis sahatavaraksi menevästä puusta vain 50 % varastoituu pitkäaikaisesti rakennuksiin, kun loppu poltetaan tai menee vessapaperiksi, niin tällä menetelmällä samasta puusta saataisiin 100 % ilmastohyöty!

Bioperäisen hiilidioksidin päästömaksu. Hmm. Tämähän toimisi myös turvepeltoihin ja luonnonsuojeluun ja korvaisi kauan havitellun metsämaan kiinteistöveron. Maksua voisi pienentää pitämällä metsänsä puhtaana lahopuusta ja turpeesta.