Keskustelut Metsänomistus Metsien hiilinielu

Esillä 10 vastausta, 4,721 - 4,730 (kaikkiaan 6,904)
  • Metsien hiilinielu

    Merkitty: 

    Ollaanko yksityisen metsänomistajan metsien sitoma hiili nyt sosialisoimassa koko maan hyväksi? Miksi minä en saa metsänomistajana mitään hyötyä siitä, että metsäni sitovat hiiltä. Esim. alennuksia veroissa tai muuta vastaavaa. Jonkinlainen henkilökohtainen hiilirekisteri voisi olla metsänomistajalle etu.

  • kaapo123

    no maaperän hiilitilanteeseen vaikuttaa laattojen liikkeet,jotka voivat lisätä hiiltä ilmaan,miten kiviainesta rapautuu,samoin tulivuoren purkaukset syytävät hiiltä ilmaan ja metsät vanhoina puina

    A.Jalkanen

    kaikki toiminta siirtyy vihreästi halvemman kustannustason maihin, joissa sama toiminta on todennäköisesti ilmastolle haitallisempaa

    Ei hiilivuoto välttämättä ole ilmastolle haitallisempaa vaikka haluamme näin uskoa. Hakkuiden siirtyminen Pohjoismaista muualle pohjoiseen havumetsävyöhykkeeseen lisäisi todennäköisesti sekä ilmasto- että monimuotoisuushyötyjä. Uusien kotoperäisten lajien istutusmetsien perustaminen nopeamman kasvun ja pitemmän kasvukauden alueille samoin.

    Vanhoista istutusmetsistä pitää muistaa että onhan niitä vielä pystyssä joskaan eivät enää kasva, esimerkiksi Raivolan lehtikuusikko noin 1700-luvun puolivälistä.

    Vielä loppukaneettina: en pidentäisi kiertoaikoja hiilen sidonnan lisäämiseksi, koska siitä ei oikein ole vahvaa näyttöä. Mutta jos hakkuiden määrää pitäisi alentaa väliaikaisesti, käyttäisin päätehakkuiden lykkäämistä varttuneissa männiköissä kohtalaisen vaarattomana keinona, jos sellaiseen nähdään tarvetta. Mutta ei vanhoissa kuusikoissa metsätuhoriskien takia.

    Puuki

    Eucalyptysmetsien kiertoaika on n. 7 vuotta.  Ne korvaa kotimaista koivukuitupuuta ja sen kasvatusta jatkossa lisääntyvissä määrin.  Vähemmän monimuotoista .

    <iframe id=”fskey-iframe” class=”fskey-autofill-dlg” style=”display: none;” sandbox=”allow-same-origin allow-scripts”></iframe>
    <div id=”fskey-tooltip” class=”fskey-tooltip” style=”display: none;”></div>

    Timppa

    Mikä on prosentti, jos kaikki puuhastelu lasketaan mukaan? Suunnittelu kulkemisineen.

    Meidän metsissä 80 vuodessa kuusikon kasvu verrattuna jatkuvaan kasvatukseen on vähintään 200 m3 enemmän.   Siitä vaikkapa 50 m3 pysyviin rakenteisiin.  Hakkuutähdettä kertään energiakäyttöön o,2×350 m3=70 m3.  Siis hehtaarilta saadaan poistettua vähintään 120 tonnia hiilidioksidia enemmän kuin jatkuvassa kasvatuksessa.

    Ei varmaan muutamaa prosenttia enemmän kulu tuosta taimikoiden  perustamiseen ja hoitoon.  Jaksollisen aukkojen tehokas puunkorjuu kattaa luultavasti tuonkin eron.

     

    Nostokoukku

    En jaksollista / jatkuvaa vertaillut. Kysyin vain todellista prosenttia jos kaikki toiminta lasketaan mukaan. Vaikkapa nyt jaksollisessa kasvatuksessa.

    Timppa

    Hakkuiden siirtyminen Pohjoismaista muualle pohjoiseen havumetsävyöhykkeeseen lisäisi todennäköisesti sekä ilmasto- että monimuotoisuushyötyjä.

    Maaseutu autiotuisi.  Siitä varmaan monimuotoisuushyöty.  Suomalaisillen entisille metsureille jouduttaisiin rakentamaan uudet asunnot kasvukeskuksiin.   Luontokato lisääntyisi.

    Kanadassa tai Venäjällä jouduttaisiin tekemään valtavia tie-ja siltatöitä kaukaisiin erämaihi, mistä kyllä olisi melkoiset päästöt.  Siellä puun kuljetus tehtaillen vaatisin aivan eri mittakaavan energian käyttöä kuin Suomessa.  Meillä asutus, metsät ja tuotantolaitokset sijaitsévat lähellä toisiaan, mikä on sekä ihmisyställistä että äärettömän energiatehokasta.

    Aina pitää tutkia jokaisen hankkeen kaikki sivuvaikutuksetkin.  Suomessa puhutaan yleensä vain metsistä vaikka pitäisi puhua koko metsäekosysteemistä, joka käsittää metsien lisäksi  mm ihmiset, asutuksen, tuotantolaitokset ja infran.

    Kurki

    Puun korjuun ja kuljetuksen päästöt vie n. 16-17 % puun sitomasta hiilestä . Siitä on olemassa tutkimustietokin.

    Sellutehtaat ovat energian suhteen omavaraisia ja sitä riittää myyntinkin. Kaikesta puusta saatavasta energiasta pitäisi laskea myös metsä-nieluja, sillä korvaavat fossiilisia esim. Helen vähentää kivihiilen käyttöä ja lisää hakkeen polttoa.

    Lisäksi metsäviennissä menee kymmeniä miljoonia tonneja (joitain 35 Mtn/v) hiilidioksidia ulos, jota Suomi ei käytä, mutta hiili lasketaan kuitenkin Suomen päästöksi. Norja ei voi vähentää fossiilisten päästöjä mistään,  kun ne eivät kasva kuten metsät, eikä Norjalle lasketa fossiilisten viennistä päästöjä.

     

    Nostokoukku

    Aina pitää tutkia kaikki sivuvaikutukset. Olen samaa mieltä. Niin myös metsien hiilitaseessa. Mielestäni siitä puuttuu nykyisellä laskennalla jotain oleellista.

    Jean S

    Maaperään varastoituneen hiilen määrän osalta voisi tietysti esittää, että kesän koittaessa Timppa ottaa lapion ja menee sinne Pyhään-Häkkiin kokeilemaan, miten paksuja pintahumuskerroksia siellä on, siitähän sen näkee.

    Jos oletamme, että biomassan (tai puuston) kasvukyky tietyllä pohjalla on vakio – niinkuin kai metsäpuolella on tapana olettaa – , niin silloin tietysti hiilitaseen kannalta paras ratkaisu on se, joka poistaa kierrosta mahdollisimman suuren määrän biomassaa joko a) varastoiden sen pitkäaikaisesti jonnekin tai b) korvaten fossiilisia polttoaineita esimerkiksi energiantuotannossa.

    Jos vain vaihtoehto a) huomioidaan, eikä se esittämäni iso valli VT 8 kylkeen millään käy, niin aloitetaan vaikka uudistushakkaamalla kaikki Päijänteen rantametsät ja vieritetään biomassa järven syvänteisiin, jolloin se ei laskennallisesti tuota päästöjä. Samalla maa-ala vapautuu uudelle kierrokselle.

     

    A.Jalkanen

    Nythän meidän metsien ikärakenne on melko nuori ja ne imevät tehokkaasti hiiltä ilmakehästä. Jos ajatellaan metsien kestävää käyttöä myös talous ja työllisyys huomioiden, niin pelkkä varastoon laitto ei ole hyvä ajatus.

    Metsureille riittää töitä metsänhoidossa. Hehän eivät enää hakkaa kovin paljon vaan metsäkoneyrittäjät pääosin.

Esillä 10 vastausta, 4,721 - 4,730 (kaikkiaan 6,904)